Helposti. Valitsemalla joulupöydän tarjottavat niin, että ne täyttävät kehon ja mielen joka tarpeen.
Ravinteikkaalla ruualla on tämä TYYDYTTÄVÄ ominaisuus. Ravinteikas maistuu hyvälle, sisältää kehon tarvitsemat ravinteet ja antaa sopivasti energiaa, nostamatta verensokeria suihkuna korkeuksiin.
"Jaa, että pitäis sitä alkaa joulupöydässäkin säästelemään ja valkkaamaan?" Tuon lauseen kyytipoikana voi esiintyä kurtistunutta otsaa. Mutta valkkaaminen ei taida poiketa millään muotoa normaalista joulupöydän toiminnasta. Siellä runsauden keskellä jokainen hieman valkkaa, jopa säästelee. Perinteisessä joulupöydässä on niin paljon erilaista tarjottavaa, että väkisin tulee valkattua itselleen mieluisaa. -Ja ehkä hieman väisteltyä lipeäkalaa.
Ongelma ei siis taida olla valitseminen joulupöydässä, vaan se kaikki toiminta, mikä liittyy joulun odotukseen. Napostelu, joka tuntuu kuuluvan joulunaikaan.
Glögi viittyy, pipavit viittyy , tovtut viittyy, sukvaat viittyy. Kaikki viittyy!
Miten joulunaika ja kaikki muutkin juhlatilanteet sitten saataisiin sujumaan niin, ettei tarvitsisi huolehtia luonnon suomaan nahkapukuun mahtumisesta? Miten olo olisi virkeä ja jaksava eikä kiristäisi?
Pysähdytään ensinnä ajattelemaan sitä, mikä miedät joulun aikaan saa syömään ja sitä kautta myös väsymään normaalia enemmän:
- Tapa
- Tarjonta
- Seura
- Yleinen käsitys
- Mahdollisuus
- Joutilaisuus
- Tylsyys
- Rentoutumiskeinojen haku
Siinä lista, joka pätee isolta osaltaan aika monen kohdalla joulunaikaiseen kinkkuuntumisilmiöön. Vaikka viettäisit töissä koko joulunajan ja olisit vuoden kiireisimmän sesongin hoputtama, liittyy jouluun silti olettamus kiireettömyydestä ja rauhasta. Sitä yritetään usein hakea kiireen keskellä ruuasta ja varsinkin hutuista. Ja jos sitä joutilasta aikaa sattuu aidostikin olemaan, kulutetaan sitä soljuvasti suklaan ja suolaisen parissa.
Meidän ei tarvitse väkisin muuttaa mitään joulussamme, mutta annetaan itsellemme VAIHTOEHTO, jotta voimme pysyä kuosissa ja raikkaina.
Kun valitsee ravinteikasta kupuun, niin jaksaa paremmin lukea ja hermokin pitää paljon napakammin. Suorastaan lepää jousillaan.
Siispä toimeen.
Joulua odotellessa tortut ja piparit paistuvat tiuhaan ja torttu onkin monen jouluherkuista ykkönen.
Sen on hiilihydraattipitoisuudeltaan ja heikkoarvoisuudeltaan myös ykkönen. Voin, sokerin ja vehnäjauhon liitto on tyrmäävä. Väsyttää, turvottaa, kivistää ja lisää rasvakudosta.
Ravinteikkaat herkut ovat tyrmääviä ihan toisella tavalla. Niiden makeus tulee aidoista hedelmistä, vihanneksista, pähkinöistä ja muista raaka-aineista joiden mukana leivonnaisiin ja herkkuihin tulee julmetusti antioksidantteja, fytokemikaaleja, ravintokuituja, vitamiineja, kivennäisiä, hivenaineita ja hyviä hiilihydraatteja.
Hedelmät ja vihannekset laskevat ravinnon rasvaenergiaprosenttia niin, että hoikistuminen helpottuu. Hedelmä- ja kasvispitoisuutensa vuoksi raakaherkut suojelevat mieltä. B-ryhmän vitamiineja kutsutaan hermovitamiineiksi ja niillä on tärkeä rooli mielialan säätelyssä; niiden puute voi aiheuttaa hermostuneisuutta, ärtymystä ja jopa masennusta. Kasviksista, pähkinöistä ja hedelmistä (toki muistakin ravinteikkaista ruoka-aineista) löytyy paljon näitä B-ryhmän vitamiineja.
Huttuherkut houkuttavat, koukuttavat ja suorastaan pakottavat syömään ylenmäärin. Niiden ravintoarvo on heikko, eikä keho saa tarvitsemaansa, joten se huutaa lisää. Se haluaa täyttymyksensä, bensiininsä ja rakennusaineensa.
Tulee pettymys ja himo yhtäaikaa. Käsi työntää uutta annosta suuhun, vaikka iso osa mielestä ja kehosta taisteleekin jo ristiriitaisesti vastaan.Vatsalaukku ykköskärkenään.
Huttuherkulla on taipumus tylsistyttää ja väsyttää, koska se ei sisällä vitamiineja ja kuituja. Se ei rakenna juuri muuta, kuin rasvakudosta.
Huttuherkkuihin kuuluu nopeiden hiilihydraattien vuoksi himoitseminen, mutta niihin on usein lisäilty UMAMIA , joka saa syömään enemmän, kuin haluaisikaan. Umami on aminohappoa; glutamiinihappojen suolojen makua, jota löytyy monista eri ruoka-aineista, mutta sitä käytetään monissa ruuissa herkullisuuden lisääjänä, lisäaineena.
Ravinteikkaat valinnat ja raakaherkut sisältävät kehon tarpeisiin vastetta. Ravinteikas ruoka täyttää solujen pyynnöt, jolloin tarve tulee tyydytetyksi ja turhautuminen poistuu. Ravinteikas ruoka tuo kokonaisvaltaisen tasapainon.
Niin helppoa on painonhallinta. Se on sisäisen epätasapainon muuttamista tasapainoksi. Kun kehon tarpeisiin vastataan ravinteikkaalla ruualla, tarpeen tyydytys johtaa tarpeen vähenemiseen.
Joulupöydässä on helppo löytää tasapino ja tyydyttää tarpeet. Kinkku, rosolli, maltillinen määrä laatikoita. Salaatit, juustot, graavilohi. Sinapit, sillit ja sienisalaatti. Paahdetut punajuuret, kalkkuna ja juureskuutiot. Paljon ravinteikkaita vaihtoehtoja, joista koota sopivat itselle.
2-3 tunnin välein täytyy joulunakin syödä!
Joulun ja arjenkin keskellä on hyvä hemmotella itseään myös makeilla herkuilla. Asketismissa on paljon ihmistä kehittävää, mutta totaalikieltäytyminen johtaa usein hunningolle.
Voimme toki pyrkiä asketismilla kehittämään itsekuria, halujen ja himojen hallintaa ja hyveiden harjoittamista sekä yleensä myös mietiskelevää elämää. MUTTA. Noita samoja asioita voi harjoittaa ja toteuttaa lisäämällä ruokavalioonsa raakaherkkuja!
Silloin kieltäytyminen poistuu. Kohtuullisuuden, keskitien ja tasapainon oppiminen saapuu pehmein askelin elämään. On ihana oppia ja löytää! Sitä raakaherkut ravinteikkuudellaan tuovat elämään.
"NO MUTTA EIKÖS NE OO AIKA VAIVALLOISIA TEHDÄ?"
Vierastan sitä, jos täytyy nopealla tahdilla tutustua uusiin ja kummallisen nimisiin tuotteisiin. Sisältäni kuoriutuu esiin "lidlimainoksen isä".
Helpotus on se, kun huomaa, että raakaleivonnassa löytyy myös hyvin paljon reseptejä, joissa on ihan perinteisiä raaka-aineita. Ja jos esim. psyllium-jauhe ei kuulosta tutulle, niin vaikka hampun siemenillä voi korvata. Tai mantelijauholla.
Näiden herkkujen pääraaka-aineena käytettään yleensä pähkinöitä ja allergiselle tämä on kuin isku vasten kasvoja. Mutta ei hätää. Raakaherkkuguru, bloggaaja, Hannamari Rahkonen pelastaa tässäkin asiassa: "Jos et voi käyttää pähkinöitä, voit korvata ne esimerkiksi liotetulla tattarilla." Joten pähkinäallergikotkin pääsevät nauttimaan raakaherkuista. TATTARI!
Yleensä hutusta tulee väsynyt, pöhöttynyt, hidas ja raskas olo.
Raakakakut ja raakamakeiset vastaavasti vähentävät unen tarvetta, tuovat virtaa ja auttavat jaksamaan. Tietysti: Kasvisten ja hedelmien vitamiinit ja flavonoidit ovat ihmiselle hyväksi. Jos haluat jaksaa joulun aikaan, kokeile raakaherkkuja jo tänään. Saat syödä hyvällä omallatunnolla makeita herkkuja ja olosi on tasapainoinen, painosi pysyy kurissa.
Eikai tässä ole enää mitään epäselvää! Sillai kai. Hiuka pehmeet touhuu!
Jatkuvasti käytössäni oleva sivu kertaamiseen:
RAAKAKAKKUJEN ABC, HANNAMARI RAHKONEN
Joulunajan leivontavinkkejä:
-JOULUTORTTU, RAAKARAVINNON TYYLIIN
-PERINTEISET PIPARKAKUT, RAAKARUOKA
-MAUSTEKAKKU
-SYNTINEN SUKLAAKAKKU
-JOULUINEN RAAKASUKLAAKAKKU
Ps. Sokeri ja jauho-yhdistelmä on vain tapa! -Tavan voi muuttaa.
"Hellattoman kokin" innostamana:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti