Omistan treenivaatteita melko runsaasti. Koska pitkälti kaikki aika kuluu treeneissä tai treenejä suunnitellessa.
Joku viikko sitten kohdalleni osui tapaus, johon tarvitsin muunlaiset vaattet. Lähdin vaatekauppaan, mielessäni farkut ja joku kiva paita. Pukukoppiin menin ison vaatekasan kanssa. Sovitin farkkuja ja paitoja ja tyrmistyin siitä, miten sovituskopin peilit olivat nuin ikäviä!?!
Eikö se olisi myyvempää, että pukukopin valaistus ja peilin pyöristyskulma olisi edullinen ihmisvartalolle? Himmeästi lämmin valaistus ja pienesti kovera, kaventava peilipinta!
Olisin ostanut varmasti niitä vaatteita, mutta nyt jäin tuijottamaan omaa vartaloa, joka ei vastannut lainkaan sitä kuvaa, minkä isäni minulle lapsuusvuosina päähäni iskosti: ”Petra on meidä missi.” Tyrmistyin, että eikö 37-vuotias nuori tyttönainen voi enää luottaa siihen, mitä isä on sanonut!!!!!??! Enkö minä olekaan missi!!!???!!! Olenko minä muka tuo harmaa, valuva ja uurteinen hahmo tuolla rullautuneiden paitojen ja puristavien farkkujen sisällä!!?  Poistuin kaupasta ripein askelin. Ajattelin pitää myös puhuttelun isälleni: "Säähän sanoit, että minä olen missi! Valehtelitko sinä, vai mitä tässä on tapahtunu!??!"
Sitten laitoin kotona eteisen lämpimän valon päälle pitkän peilin edessä ja huomasin, että kyllä!! Olen minä se missi!
                                                                                                                                                                                                       
Ulkonäkö. Se on melko tärkeä seikka.Vielä tärkeämpää on suhtautuminen, asenne.  Armeija-aikaan eräs upseeri sanoi joukollemme: ”Täällä ei valita pärstäkertoimen mukaan ketään mihinkään, mutta sitä ei voi kieltää, etteikö taistelijan ilme ja sen luoma asenne vaikuttaisi alitajuntaisesti valintoihin”. Se oli suoraa ja rehellistä puhetta viisaalta mieheltä. Ehkä myös sopiva ja ovela motivointikeinokin. ILME JA SEN LUOMA ASENNE!
Meillä voi olla kauneusihanteita ja voimme ehkä luetella ulkonäköpiirteitä, joista toisessa pidämme. Tai toiveita niistä ulkoisista seikoista, joita itse haluaisimme omata tai omaamme. Silti eteen voi tulla tosiasiana sekin, että huomiomme kiinnittyy henkilöön, emmekä voi kääntää katsettamme hänestä. Vaikka emme tiedä MIKSI?
Emme osaa selittää, mikä hänessä kiehtoo, mikä tekee hänestä vastustamattoman tai miellyttävän. Miksi hänen olemuksensa vetää puoleensa?  Vaikka tarkastelemme yksittäisiä piirteitä, ne eivät välttämättä vastaa niitä listaamiamme ulkoisia seikkoja, joita luulimme pitävämme hyvännäköisinä..Mitä kummaa, mitä on tapahtunut?


Itse muistan urheiluopistoaikaan haukkoneeni henkeäni aina kohdatessani selkästi mielihyväaistejani ulkonäöllään sörkkivän henkilön. Jäin tämän henkilön vuoksi miettimään silloin, nuorena tyttönä, että mitkä seikat minua miellyttävät ihmisen ulkonäössä? Listani oli seuraava: Katse, ryhti ja kävelytyyli.

Vielä edelleenkin nämä kolme asiaa ovat merkittävä tekijä siinä, mikä minusta näyttää hyvälle ja minkä vuoksi saatan vain jäädä kellumaan siihen aistinautintoon...eli tuijottamaan!  Mutta joku siihen vaikuttaa, että katseen saa syväksi, intensiiviseksi ja miellyttäväksi, ryhdin kannatelluksi ja kävelytyylin rohkeaksi. Vastaus tähän on minun mielestäni: Avarakatseisuus, rehellisyys, anteeksianto ja hyväksyminen.
Pilke silmäkulmaan syntyy ennakkoluulottomuudesta, vilpittömyydestä ja vapaasta katsantokannasta kanssaihmisiin, hyväksynnästä. Kannattelu vartaloon tulee kyllä vahvasta lihaksistosta, mutta myös siitä, että on valmis kohtaamaan uusia tilanteita ennakkoluulottomasti ja ilolla. Rento ja vapaa kävelytyyli syntyy varmasti itsekunnioituksesta yhtä paljon, kuin siitä, ettei arvota toisia ihmisiä, vaan kohtaa heidät kyseenalaistamatta.
Tämän vuoksi minäkin olin kotona taas missi. Laitoin lämpimän valon päälle ja katsoin ITSEÄNI avarakatseisesti ja arvottamatta. Etsin tutut ja sopivat vaatteet ja tuijotin sitä jalkapöydän timmiä kohtaa, mikä on vartalossani huippukunnossa!  En halunnut jäädä siihen mielikuvaan, minkä päässäni rakensin kaupan ikävästi valaistussa pukukopissa(edelleenkin haluan korostaa, että kaupan pukukopin valaistuksessa oli se vika, ei vartalossani!)...halusin, että olen tyytyväinen itseeni, koska minun kanssa se taas pitäisi päivä kuluttaa ja parempi kuluttaa se sitten sellaisen kanssa, jolla on hyvä mieli, joka on innostunut, salliva ja ennakkoluuloton. Iloisen tyytyväinen.
Meille on jokaiselle jaettu omat pelikortit ja ne voi joko haaskata tai hyödyntää. Voidaan jäädä tuijottamaan sitä irvistelevää jokeria ja synkkää patakasia....tai voidaan nauttia sen hertan sydämellisyydestä ja ruudun iloisuudesta. Ristin ihanan pitkistä sakaroista, padan muhkeasta pyrstöstä tai hertan pulleista purjeista, ruudun särmikkäistä kulmista. Ja parisuhteesta puhuttaessa minä sanoisin, että suurimmaksi osaksi kannattaa keskittyä siihen, että se korttipakka sisältää erotiikkakortteja!


Zumban (www.zumbafitness.fi/zumba+fitness.aspx )kehittäjä, Beto Berez www.zumbafitness.fi/about.aspx) sanoo, että meistä jokainen kuulee musiikin eri tavalla ja liikkuu siis eri tavalla. Omalla hyvällä, ainutlaatuisella tavallaan. Samoin on mielestäni ulkonäön suhteen. Meistä jokainen NÄKEE ulkoiset seikat eri tavalla ja suhtautuu siis eri tavalla. Yleensä armoton ja julma suhtautuminen kohdistuu omaan vartaloon ja se arvottaminen lähtee negatiivisesti käyntiin. Kuitenkin toisen silmin nähtynä saatkin ihailua ja hyväksyvää katsetta.
Kun liikkuu ja harjoittaa lihaksistoa, se näkyy. Se näkyy ulospäin kannatteluna ja ryhdin muutoksina, kiinteytenä ja lihasmassan tuomana istuvuutena. Eniten se kuitenkin näkyy ehkä siinä, miten sen oman kehon tuttuus ja toiminnallisuus tuo hyvää mieltä. Siinä, miten arvostaa omaa kehoaan, kun huomaa miten joustavasti ja sulavasti se toimii. Huoltaa sitä antamalla lepoa, hyvää ravintoa, sopivasti liikuntaa ja niitä itsensä ylittämisen tunteita.Siinä, miten mieli virittyy ja ajatukset tuulettuvat liikkuessa. Siinä, miten se tekeminen ja aikaan saaminen tuo ihmiselle mielihyvää. Se näkyy ulos!
 Jos olet tyytymätön johonkin kehosi kohtaan ja uskot, että sen muuttaminen toisenlaiseksi toisi hyvää oloa. Tee se! Treenillä saa ihmeitä aikaan! Ja hyvällä ravinnolla. Mielestäni turhamaisuus tällä saralla on hyvinkin suotavaa ja se tekeminen palkitsee monella tasolla. Ulkonäöllä, mielenvirkeydellä, tyytyväisyydellä tekemiseen jne.
Mutta on paljon mukavampi muokata kroppaa hyvällä ja hyväksyvällä mielellä, kuin tympeällä ja pettyneellä. Joten katso itseäsi peilistä ja tykkää siitä mitä näet. Käytä vaatteita, jotka näyttävä päälläsi hyvältä, pistä hiukset sellaiseen malliin, mistä tykkäät. Hae kasvoille raikkautta ulkoilmasta ja kirkkautta veden juomisesta. Kiskaise ryhti temminkiin, katso peilikuvaa kiinnostuneesti syvälle silmiin ja avaa lantio vapaaseen kävelyyn. Sen mukavan näköisen ja itseään arvostavan kanssa on paljon hauskempi treenata ja tuloksia tulee nopeammin!

Omat kikat ulkonäöstä tykkäämiselle ja sen tyytyväisemmän minäni kanssa treenaamiselle:
  • Aina sopivat ja itseä miellyttävät treenivaatteet päällä. Ihan varmaan jokaiselle löytyy sellaiset, joissa olo tuntuu hyvälle ja näyttää mukavalle.
  • Se iänikuinen ”kampaus” joka paikassa...nuttura? vapaasti auki?ponnari?...joo..olen kokeillut..mutta ei toimi minulla...joten tempasen ne saparot sitten sivuille, kun se kerran tuntuu omalta ja olen hirveän tyytyväinen ja omillani heti niiden kanssa.
  • Hymyily..peilikuva näyttää useimmiten ihan valuvalta ja uurteiselta, mutta hymyllä voi vielä vähän kohottaa poskipäitä.
  • Ryhti. Hartiat taakse ja alas, rinta auki. Toimii turvatekniikkana selälle tunneilla..mutta ei sille voi mitään, että se näyttää hyvälle! Voisin tuijottaa hyvässä ryhdissä nakottavia ihmisiä junpissa tuntitolokulla. -Ja sen teenkin lauantaina 15.10.2011!!!!!!!!!!
  • Kannattelu. Hartiat taakse joo ja rinta auki...PITKÄT KYLJET ja lantio ”suoraksi”. Hirveän usein sitä tahtoo pudottaa tuon alaselän pyöreäksi ja tempoo menemään pitkin katuja ”minkin häntä koipien välissä”. MUTTA EI: Sieltä vaan huiskauttaa häntää kunnolla taakse ja ojentaa lantion suoraksi. Perä pitkällänsä ja napa eteenpäin...KANNATELLEN...ei roikkuen...ja ajattelee jotakuinkin näin, että ne lonkankoukistajat SUORAKSI..työnnä niitä etteen päin.
  •  

Kun tykkää omasta itsestään, voi helposti sanoa, että MINULLA ON VIIDEN TÄHDEN PERSE! Minä oon viiden tähen henkilö!
Vielä tärkeä asia, mistä pidän!  Olen äitini innostamana lukenut pikkutytöstä asti Alfred Vogelin kirjaa: Luonto paras lääkitsijä.(Der Kleine Doctor)

Yhteispainos 1,5 mil.kappaletta. 11 kielellä. Alkuperäisteos on vuodelta 1952 ja edelleen kirja on täyellinen teos!!!! Sitä ei ole myyty vuosiin, mutta jos satut löytämään jostain antikvariaatista tahikka JOSTAIN...niin vaivannäkö kannattaa. Ei!!!! Jippii!! Täällähän se on!!!! Ja halvalla!!!!( www.terveyskirjat.net/product/1/luonto-paras-laakitsija)

Vuonna 1996, 94-vuotiaana kuollut Alfred( www.vogel.fi/avogel-world/grundsaetze.php) on todellakin tiennyt mistä puhuu ja puhunut siitä paljon, hartaasti ja tavallisesti. Minä luulen, että kaikki nykyaikainenkin terveystieto perustuu aina Alfredin löydöksiin. Niin kattava ja rauhallinen, tiedostava ja hieno opas tuo kirja on. Sieltä löytyy KAIKKI!! Ravitsemuskysymykset (maustaminen, villivihannekset, ruokavalio, hedelmä- ja kasvismehut, peruna, raparperi, öljykasvien merkitys ja käyttö...jne.jne..)Vitaaliaineet (A-vitamiinit, Kivennäis- ja hivenaineet, ihmeellinen jodi jne..jne..) Elimistön toiminta ja sairaudet(kuume hälytysmerkkinä, jalkahiki, korottomat vai korkeakorkoiset kengät, reuma, hampaat, suolisto, sappirakon tulehdus, astma, virtsaelimet jne..jne.) Vanheneminen, Lapsi, Itsehoito, Luonnon parantavat aineet.

Kirja on loistava teos jo pelkästään asennoitumisessa elämään. Saatika mahtavissa vinkeissään ja kannustamisessa terveellisiin ja vasatuullisiin tekosiin oman itsensä suhteen. Ei tiukkapipoiseen lahkolaismaiseen A.Vogelin uskomiseen, vaan itseajatteluun ja mukaviin lukuhetkiin, oman terveyden ja elämän tutkiskeluun. Jos löydät kirjan jostain, osta! :) Tuoltahan se löyty siis netistä!! (www.terveyskirjat.net/product/1/luonto-paras-laakitsija) En välitä juurikaan A.Vogelin nimellä myytävistä uutuus tuotteista, sillä niistä osa liittyy vain bisnekseen Alfredin nimellä. Mutta kirjasta löytyy kyllä tietoa, jonka perusteella ihan tavallisia ruoka-aineita voi käyttää terveyden ylläpitoon. Ja toisaalta, löytyy sieltä monta hyvää, iänikuista tuotettakin.

Ja vielä syömisistä...Mantelijuustoleipä....käytin siihen aiemmin arkijuustoa..mutta ostin epähuomiossa MOZZARELLAA...uijuijiu!!!! Se oli melkein virhe!! Täyellisempää makua ei löyvvy!!!!!!(www.valio.fi/tuotteet/juustot/mozzarella-raaste/)

Ja koska huomasin anonyymin kommentoineen tätä juttua, toteutan tietysti toiveen: