Kun puhutaan harjoittelun nousujohteisuudesta ja kehittymisestä, tulee yleisesti  mieleen pelaaminen suurempien ja taas suurempien painojen kanssa. Kun pystyt nostamaan enemmän rautaa olet parantanut tulosta ja olet siis kehittynyt.
Seuraava kysymys onkin, notta minkä planeetan kartalla liikutaan ja mitä asteroidia kohden ollaan matkalla? Onko päämäränä kasvaa ja nostaa enemmän ja isommin. Mitä ihmettä varten meillä on sitten pienen kuulan ohjelmia!!!??!?!?!?!!?!? Se kehittyy, mitä tehdään. Miksi kukaan haluaa nostaa pieniä kuulia!?!

Koostan harjoitusohjelmat mm. toiminnallisen harjoittelun periaattein. Tavoitteena kehittää lihaskunnon ja hengitys-verenkiertoelimistön kunnon lisäksi tasapainoa ja koordinaatiota. Tällöin jokapäiväiset arkiaskareet helpottuvat ja ryhdin sekä asennon ylläpito paranee. Nousujohteisuutta voidaan lisätä siis muutoinkin, kuin vastuspainoja lisäämällä. Nousujohteiseen harjoitteluun voidaan päästä liikkeen haastavuutta lisäämällä. Kunlähdetään harjoittamaan LIIKETTÄ, eikä LIHASTA saadaan jo ajatuksena treenistä erilainen.
Nykyaikana koneet hoitavat ison osan arki-askareista sekä kotona, että työssä. Passiivinen paikallaan olo, nivelten, jänteiden ja lihasten staattinen jämähtäneisyys on nykypäivää. Harva työ kuormittaa kehoa siten, että kunto ylläpysyisi, saati kehittyisi. Jo pienen hetken kestävä pihan kolaaminen, haravoiminen tai halkojen hakkaaminen tuntuu monella kropassa seuraavanan päivänä.. Siksi treenillä on hyvä herätellä kroppa henkiin, selviämään ja toimimaan. Toimiva kroppa on muutakin kuin isoja lihaksia.
Koordinaatio on lihasten kykyä työskennellä yhdessä luontevasti ja jouhevasti. Koordinaatio kehittyy, kun sitä haastetaan. Uusia liikemalleja karttuu kehoon ja niistä jää muistijälki aivoihin ja lihaksiin. Mitä monipuolisempaa harjoittelu on, sitä suurempi liikepankki kehoon kertyy ja sitä paremmat valmiudet meillä on oppia uusia liikkeitä ja sitä helpompaa meidän on hallita kehoamme ja liikkua vaivattomammin.

Kehon omalla- tai pienillä painoilla harjoiteltaessa pystytään tekemään virheettömiä liikeratoja, käyttämään nivelen ja lihaksen koko liikelajuutta ja keskittymään täydellisesti treenattavaan alueeseen, asentoon ja vaikutukseen. Liikkeillä pystytään matkimaan arkiaskareissa esiintyviä toimintoja, rytmiä, liikelaajuuksia ja liikkeen osioita.
Kun hermosto, lihakset ja aistielimet toimivat yhteistyössä kehittyy samanaikaisesti lihaskunto, tasapaino ja koordinaatio.
Voimaharjoittelun perusteita miettiessä pienillä painoilla ja suurilla toistomäärillä harjoittelu on kestovoiman harjoittamista.(lihaskestävyys ja voimakestävyys) Harjoitustavoitteiksi voidaan lukea ainakin pitkällä aikavälillä
  • hiussuoniston lisääntyminen
  • maitohapon puskuroinnin kehittyminen
  • hitaiden ja nopeiden lihassolujen toiminnan tehostuminen ja yleisesti ottaen
  • lihaskunto-ominaisuuksien luominen maksimivoimaharjoittelua varten.
Pienillä painoilla on syytä harjoitella sopiva, näitä ominaisuuksia kehittävä treenijakso.
Jopa suurimman ja vahvimman karpaasin on vain joskus tartuttava niihin pieniin painoihin. Elimistö pyrkii aina tasapainotilaan. Harjoitusärsykkeisiin tottuminen ja tasapainotilan saavuttaminen kestää joitakin viikkoja, minkä jälkeen harjoitteluun on syytä tehdä muutoksia. Ainakin, jos haluaa kehittyä, eikä vain junnata esim.saavutetussa isoudessaan. Vain vahvalle perustukselle pystytään rakentamaan vankka runko.
Meidän treeneissä haetaan jouhevuutta, sulavuutta ja toimivaa ruoskakroppaa, jonka eri ominaisuuksia kehitetään eri harjoituskausilla, erilaisilla ohjelmilla. Siksi nyt treenataan kahdella pienellä kuulalla...jotta  seuraavassa harjoitussyklissä ollaan valmiita tarttumaan isompiin kuuliin ja pystytään haastamaan kehon tasapainotilaa uusilla ärsykkeillä.