Terveyttä ja hyvää oloa turvattiin entisaikaan loitsuilla ja amuleteilla. Nykyisin terveen elämän loitsut ja amuletit ovat liikunta ja hyvä ruokavalio. Toimii vai eikö toimi? Ruokavaliosuositukset muuttuvat ees-taas ja liikuntasuosituksiakin on jos jonkinlaisia.
Terveiden elämäntapojen noudattajat näyttävät saavan sairauksia ihan siinä missä muutkin. Mikä siis on terveyden ja hyvinvoinnin salaisuus?

Tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi. Tunnepuolen terveysvaikutuksista puhutaan ehkä liian vähän. Kokemus siitä, että on hyväksytty ja saa osakseen rakkautta voi olla paljon terveellisempää, kuin tumma suklaa tai kävelylenkki. Netin yhteisöpalveluissa nenänsä roikottaminen voi olla hyvin tervehdyttävää, kun verkon samanhenkiset kokoontuvat ja jakavat tunteitaan.
Lääkäreiden määräämiin reseptivalikoimiin ei taida valitettavasti kuitenkaan kuulua hyvä parisuhde tai hauskat kaverit. Terveyspalvelujen tuottajatkaan eivät niitä kykene luomaan.
Kun ihminen on itselleen tuttu, elää vartalossa, joka tuntuu omalle ja näyttää samalle, miltä pään sisällä tuntuu, on helpompi rakastaa ja hyväksyä itsensä. Vanha totuus on, että itsensä kanssa sovussa elävän ihmisen kanssa on helppo tulla toimeen ja häntä on helppo lähestyä, rakastaa.

Minulle tuttuus ja sopusointu itseni kanssa löytyy mm.
  • Ystävän kanssa jutustelusta
  • Horoskooppikirjoituksista tai muusta kevyestä ”hömppätarinoinnista”
  • Lukemisesta
  • Hikiliikunnasta
Kun jokin asia jää kaihertamaan mieltä, eikä turhautumisen/ahdistuksen/suuttumuksen/pettymyksen tms. ikävän tunteen käsittelyyn tahdo oikein mikään auttaa, niin tiedän itselleni sen luottokeinon. Sen varman ja taatun. Hapekkaan huiskimisen mukana keho syytää ulos hikeä ja niitä ikäviä tunteita. Tilalle tulee raikkaita ajatuksia. Vahvasti virtaava veri ja umpieritysrauhasten vilkkauden lisääntyminen rentouttaa kehoa ja tuo hyvää oloa. Hikiliikunta puhdistaa! Kuona-aineita poistuu, ikäviä ajatuksia poistuu, maitohappoa poistuu(ainakin liikkumisen jälkeen)...
Liikunnan vaikutus mieleen on mahtava. Liikunta  on ehdottomasti onnellisuuslääke nro. 1. Kun onnellisuus ja rakkaus itseä kohtaan lisääntyy ja ajatukset selkiintyvät, on myös helpompi ottaa vastaan rakkautta. Ja rakkauden ja hyväksytyksitulemisen terveysvaikutukset ovat luultavasti uskottua merkittävämmät!
Siinä on mielestäni taas yksi ihana syy itselleni ja toisillekin tehdä liikunnasta tapa. Liikunta on  ihana ja tervehdyttävä keinoa pitää itsestään huolta ja saada niitä positiivisa palikoita elämän koppaan.

Katsoin elokuvan, jossa keski-ikäinen mies oli todella kiinni työssään ja kakkossijalle jäi aina perhe, rakkaat. Hän sai mahdollisuuden seurata omaa elämäänsä ”sivustakatsojana” ja kauhistui. Hän seurasi elämäänsä kuin ”elokuvana” ja näki siitä, että lapset kasvoivat, avioituivat...mutta liiketoimiltaan isä ei kerennyt juuri huomata..Hän näki sivusta, miten oma isä vanheni ja kaipasi juttuseuraa, mutta tämä businesmies ei kerennyt...kunnes oli liian myöhäistä. Hän joutui onnettomuuteen ja verenhukan vuoksi ajatteli elävänsä viimehetkiään. Hän yritti sanoa läheisilleen, että rakastaa näitä, mutta ei kerennyt. Elokuvalla oli onnellinen loppu. Mies olikin nähnyt elämänsä ”etukäteen” ja hän sai mahdollisuuden korjata nähdyt virheensä...aloittaa puolivälistä uudelleen..tässä uudessa alussa mies keskittyi enemmän olennaiseen, itselleen tärkeisiin ihmisiin.
Mietin itse, että mitä tekisin, jos seuraisin omaa elämääni sivusta. Mitkä olisivat ne sanat, mitä haluaisin sanoa elämänohjeeksi siinä vaiheessa, kun lusikkaa joutuu viskaamaan nurkkaa kohti. Mitä katuisin ja mitä olisin halunnut tehdä enemmän, mitä korjaisin, jos saisin aloittaa puolivälistä uudelleen?
Tuskin katuisin sitä, että tuli vietettyä liikaa aikaa sängyssä tärkeän ihmisen kanssa. Tuskin valittelisin sitä, että olin liikaa lasten asioissa mukana. Ehken katuisi myöskään sitä, että tuli harrastettua liikuntaa ja syötyä hyvin. Ehkä tulisi harmiteltua sitä, että tuli otettua liikaa stressiä ja hittiä asioista, joihin ei vaan pystynyt juuri sillä hetkellä vaikuttamaan ja ne järjestyivät sitten kuitenkin. Katuisin luultavasti sitä, että en tarpeeksi sanonut tärkeille ihmisille, miten älyttömän ihania he ovat ja miten onnelliseksi heistä tulen..Mutta nyt voin aloittaa "alusta" ja korjat nuo asiat. Ja tehdä niitä, mitä pidän tärkeinä!

Ehkä ohjeeni jälkipolville kuolinvuoteella olisi: Hikoile ja hengästy useammin. Naura laajasti, hengitä syvempään ulkoilmaa ja harrasta seksiä mahdollisimman usein.
Mitä ideaa tässä kirjoituksessa muka on? Turhaa läpätystä...no kyllä. Ainut idea tässä on se, että jokainen ihminen tarvitsee itselleen ne omat syyt liikkua ennenkuin siitä liikunnasta voi tulla tapa ja tottumus, riemua tuova asia. Ja kun näistä asioista läpättää, niin se oma syy voi löytyä tai oma ajatus lähteä läpätyksen vuoksi liikkeelle.
Ja vielä omat pari kikkaa syömiseen tälle päivälle. Ravintorikasta, korkea-arvoista ruokaa on helppo syödä sen vuoksi, että se on usein nopeaa ja palkitsevaa tehdä. Se maistuu herkulliselle..mielestäni  tekemäni ruoat ovat ravintolatason herkkua(tätä en ole koskaan omasta ruoanlaitostani sanonut, enkä sitä olisi uskonut, mutta kyllä ne vaan hyviä on). Korkeaoktaaninen syöminen on helppoa, kun muistaa pitää sopivia ruoka-aineita kaapissa ja unohtaa ne hutut kauppaan! Kaapissa kannattaa pitää ainakin:
  • munia
  • voita
  • kermaa
  • kurkkua, tomaattia, paprikaa, kaalia, kesäkurpitsaa, säilykekurkkuja
  • juustoa
  • sipulia,valkosipulia
  • paistijauhelihaa, broileria, kalapaloja
  • pakastevihanneksia, -sekoituksia
  • pakastekebabia
  • mantelijauhetta
Näistä saa valmistettua milloin vain, nopeasti hyviä, korkeaoktaanisia herkkuja ja ravitsevia aterioita. Ison osan em. raaka-aineista voi myös pakastaa, joten ne säilyvät pidempään!
Pyrin pitämään kotona kipoissa mm. manteleita, pähkinöitä ja kurpitsan siemeniä.Tummaa suklaata. Jos vaihtoehtoisesti tarjolla on lakuja, mokkapaloja, pullaa, kermakarkkeja ja muuta sokeri-rasva-jauhohuttuja, niin niitä ihminen kyllä helposti nappaa. Mutta, kun tarjolla on siemeniä, pähkinöitä, kasviksia ja hedelmiä paloina, niin niitä on ihan yhtä helppo napata pikkuherkuksi. Monesti valinta kohdistuukin näihin mieluummin myös vierailla, joille hutun välttely ei ole juuri sillä hetkellä ajankohtaista. Ja mikä olo näistä herkuista tulee:  Ei turvotusta, ei sokeri-jauhopöhöä, ei huonoa omaatuntoa. Hyvä, virkeä olo ja vahva tunne, että elimistöllä on terveellisiä aineita käytettäväkseen.

Tein eilen version kasvis-kebabpaistoksesta ja taas tunsin olevani superkokki. Paistijauhelihaa, sipulit, valkosipulit, paprika ja kaalit silpuksi, sekaan malysia-pakastewokkia, päälle soijakastiketta ja osterikastiketta. Vähän kermaa. Tarjolle raejuuston ja suolakurkkujen kera. Todella nopeaa ja hullun hyvää.


Kokeilein aamulla uutta kahviherkkua..
  • 150g.voita
  • 2 munaa
  • tilkkanen kahvia
  • 2 dl. sokeria tai makeutusjauhetta
  • 3 dl. mantelijauhetta
  • 1 t. leivinjauhetta
päälle
  • purkki rahkaa
  • (kermaa)
  • muna
  • sokeria/makeutusjauhetta
  • vadelmia
  • paahdettuja mantelilastuja

Vatkataan voi ja sokeri vaahdoksi huolella. Lisätään pari munaa yhtä huolella vatkaten. Lisätään kahvi ja mantelijauho-leivinjauhe-seos. Levitetään piirakkavuokaan ja esipaistetaan 175/10min. (Vatkataan kerma vaahdoksi ja) lisätään muna vatkaten. Rahka ja sokeri joukkoon. Levitettään täyte esipaistetun pohjan päälle ja ripotellaan vadelmat pintaan. Paistetaan n.30min. lisätään paahdetut mantelilastut valmiiseen piirakkaan.