sunnuntai 18. lokakuuta 2015

VIIKKOTEHTÄVÄ


Villikissa-ryhmässä opetellaan n.puolen vuoden ajan terveellistä ruokailumallia. Luonnollisen ihanaa suhdetta oikeaan ja ravitsevaan ruokaan. On aikaa valita asioita, joista tulee hyvä mieli ja hyvä kehonkoostumus. Syödään aterioita ja herkkuja hyvällä omallatunnolla. Nauttien. Rakentavaa ruokaa, joka takaa vireyden ja jaksamisen.


 Useat ihmiset, painoon katsomatta, syövät jollaintapaa itselleen nolosti.  Selitellen. Vakuutellen. Maton alle lakaisten. Väistellen. Häpeillen.


Joku syö liian suuria annoksia. Toinen syö liikaa sokeria. Toinen mättää pelkkiä eineksiä. Joku syö kerran päivässä..-lähikaupan tyhjäksi. Joku pistelee palasta jatkuvalla syötöllä ja on silti fiilis, että "en syö mitään". Yksi harrastaa paastoja ja ylensyöntiä vuorotellen, yksi syö pussikeittoja. Joku syö pari päivää normaalisti ja alkaa sitten kierittää päässään kummallisia rakenteita. Päiväkahvin munkkihetki aiheuttaa joko elvistelyä tai häpeilyä. Parhaat päivittävät jatkuvasti sosilaaisessa mediassa syömisiään.

Monen toiveissa on terve ja luonnollinen suhde hyvään, aitoon ruokaan ja sopivaan määrään herkkuja.


Miten sellaiseen voi päästä? Että voi herkutella ja nauttia makeista ja suolaisista herkuista ilman selittelyjä tai ihan vaan ilman sen kummempaa ajattelua?


KUN RAKENTAA HYVÄN RUTIININ. Kun syö tarpeeksi pitkään tavallisia, tuoreita,  hyviä ja herkullisia valintoja. Alussa se on opettelua ja vähän tarpomista. Alun jälkeen se uusi tapa on aina vaan helpompi. Lopulta se on itsestäänselvyys.
Alussa vanhojen tapojen unohtaminen on hankalaa. Kieltäytyminen ja uuden oppiminen on työlästä. Mutta se ei suinkaan ole hankalaa tulevaisuudessa.



Ruokavalio opetellaan kyllä loppuelämäksi, mutta se ei ole työlästä loppuelämän ajan.
Hyvin pian uudessa ruokailussa opitaan osia, jotka menevät kuin vettä vaan ja ovat itsestäänselvyys. Helpoin ja herkullisin vaihtoehto.



 Ja aina seuraavalla askeleella se haastavampikin osa on helpompi. Ja lopulta se loppuelämä on vaan nautiskelua ruuan osalta. Ei taistelua. Hyviä ja herkullisia valintoja itsestäänselvästi.


Ei huonoa omaatuntoa ja niskat kyyryssä luimistelua, selittelyä. Moni hekumoi ja julistaa, että "Nyt on kyllä herkkupäivä ja vedän vähän överit"...Sekin on ok, mutta liekö aikuista touhua? Sivullisen silmin: Selittelyä.


 Sokeri on koukuttava myrkky, jonka merkittävämmäksi haitaksi joku voi luulla ylipainon. Ei toki. Sokeri on monin tavoin hyvin haitallinen ja siihen koukuttuneen elämä ei ole mikään hihiteltävä hassuttelujuttu, vaan surullista kertomusta vuosi vuodelta syvemmällä.


Kun ruuan ja herkkujen kanssa pääsee tilanteeseen, jossa ei tarvitse selittää, hihittää, tilittää eikä julistaa, on perillä. Luonnollisia ja hyviä valintoja tavallisesti.


Mutta sellaiseen kohtaan ei oikein hyppäämällä pääse. Siihen pääsee ELÄEN. Ja KOKIEN. AJATELLEN.  OPETELLEN.


Ryhmässä yksi keskeinen asia on VIIKKOTEHTÄVÄT.  Ja niiden johdannaiset. Jokainen tekee ne omista lähtökohdistaan ja omien mietteidensä pohjalta. Ja kertoo niistä kuvin, sanoin, kollaasein, tekstein, piirroksin jne. 


Se antaa paljon enemmän jokaiselle ryhmän jäsenelle, kuin yksin pähkitty tehtävä. Itselleen saa toisten vastauksista jotain, mitä ei olisi yksin osannut edes ajatella.


Tässä jokaiselle halukkaalle yksi ryhmän VIIKKOTEHTÄVÄ toteutettavaksi. Olkoon sinun päämääräsi mikä tahansa. Millä osa-alueella tahansa. Vaikka ruokailussa. Tai jossain muussa asiassa. Olkoon se impulssi mikä  tahansa, joka sinua vie päämäärästäsi etäälle. Työstä sitä tällä tehtävällä:




VIIKKOTEHTÄVÄ 
Kiinnekohta on nyt mietitty. Se juttu, mikä pitää katseen pystyssä ja mitä miettimällä on helppo pysyä hyvissä rytmeissä, annoskoossa, valinnoissa ja riemussa. PÄÄMÄÄRÄ.



Meillä on siis nyt jo ennakkoon mietitty se kaikkein kivoin ja ihanin asia, eli PÄÄMÄÄRÄ. Mietitään  nyt se vähän hankalampi asia: kaikkein yleisin ja vaikuttavin toimintatapa ja ongelma, joka yleensä hyppää esiin omassa käytösmallissa tuota päämäärää estämään. Se TEKO, joka me tehdään ja joka aiheuttaa meidän ylipainon.




Ylipainohan kertyy liikaa syödystä ruuasta. Hyvästä tai huonosta. Ei mistään muusta. 
-Juu. Stressi vaikuttaa, mutta ei se nosta painoa, vaikka aineenvaihduntaa markan verran hidastaakin. SYÖTY / JUOTU LIIKA nostaa painoa.

Silloin, kun lyhytkestoinen mieliteko iskee, ANNETAAN SEN ISKEÄ JA TULLA. Kuten tunteiden kuuluukin! Ihastellaan ja hämmästellään ja tunnustellaan, että: "Kas. Tervetuloa sinä hinku ja himo. Sinä lyhytkestoinen päähänpinttymä."



Annetaan sen rauhassa tulla ja olla, mutta ei anneta sen vaikuttaa meidän TEKOIHIN! on ihan eri asia tuntea "haluavansa jotain" kuin "syödä jotain".
Eli ajatuksen ja impulssin annetaan tulla, mutta ei anneta sen johtaa typeriin tekoihin.





Eli MIKÄ ON SINUN IMPULSSI JA SEN JOHTAMA TOIMINTATAPA, joka on saanut painosi nousemaan ja päämäärän väistymään?


-lisää ottaminen
-ateriavälien venyttäminen ja sen jälkeinen liikaa syöminen
-raakaherkkujen ylisuuret annokset
-huttun syönti suruun, iloon, rentoutukseen
-alkoholiannokset
-juhlissa liikaa syöminen
-päivä kunnolla..illalla karkaa
-syöminen tylsyyteen, kun tekee vaan mieli..ku on aikaa vaan olla
-syöminen kiireeseen..Nyt on vedettävä hulluna, että kerkeää. Eihän nopeasti syöty voi olla liikaa?
-Ja entä jos nyt en syö, ni kuolenko nälkään tunnin kuluessa?  Apua!
-Olen ollut 4 tuntia syömättä. Eli nyt on syytä syödä viiden edestä!!!(tai klassinen..."oon syöny vaan aamulla" tai "juonu koko päivän vaan kahvia"(keksit ja fasupalathan ei kuulu ruokiin, joten niitä ei kannata ikinä muistaa) 


Eli mieti se kohta, missä IMPULSSI VIE SINUA, ja päämäärä unohtuu. Mikä on se hetki, kun menet ja teet, vaikkei pitäisi?


Ja kun sen löydät, niin
Mieti UUSI TOIMINTAMALLI sille impulssille ja ärsykkeelle.


Jos sinulla on tapana syödä viikko mainiosti ja pysyt helposti ruokavaliossa arkipäivisin. Nautit siitä, mutta perjantai tai lauantai-iltana sinulle iskee "No mä nyt syön vähän irtokarkkia tai pullaa tai limsaa..sipsiä tms., ku on vapaata ja viikonloppu ja oon tehnyt niin hienon viikon.."


Eli sinulla on TAPANA uskoa selityksiä, joita meidän pää kyllä keksii solkenaan. Niitä hyviä selityksiä ja syitä, miksi KANNATTAA KYLLÄ SYÖDÄ HUTTA TAI OHI.


Nyt. Tunnista impulssi ja tapa. Tunnista pään ovelat vakuuttelut. Että okei. TOSSA HUIJAAN ITSEÄNI,  TUO ON SE VAIHE JA KOHTA..
Ja siihen: TEE UUSI MALLI.


Kun tulee viikonloppu ja tiedät, että nyt pää alkaa kehittellä hyviä tekosyitä, miksi voi ihan hyvin vähän rentoutua ja ottaa sipsiä ja karkkia. Kasan juustosämpylöitä ja jättilautasellisen broileripastaa viinin kera. Pullaa, pannaria ja pepsiä.  Perhekin tykkää ja onhan sitä välillä oltava rennosti. 
Mieti uusi toimintamalli.


Standfordin vaahtokarkkikoe 4v- lapsille. Siinä parhaiten pärjäsivät lapset, jotka KEKSIVÄT TEKEMISTÄ odottamisen ajaksi! He käänsivät katseen pois vaahtokarkista ja alkoivat leikkiä nurkassa omaa leikkiään.


Tee nyt oma leikki ja valitse oma nurkka.
-Eli kun huttuhimo tai muu välitöntä mielihyvää aiheuttava impulssi iskee, MITÄ SINÄ TEET NYT UUDEN TOIMINTAMALLIN MUKAAN?


-PÄÄTÄ UUSI  TOIMINTA:
-punnerrus, pomppusarja ja purkansyönti
-runon kirjoittaminen aiheestaa...tai rakkaudesta
-laulaa luikauta aaria
-järjestele käsilaukku
-vie roskat
-harjoittele kaurishyppy
-pese jääkaappi
-juokse rappuvälit alas-ylös 5 krt. 
-tee ifolorkirja
-neulo sukanvarsi
-tee paperimassaveistos
-leivo raakakakku ja pakasta paloiteltuna
-tee kerppuja talven varalle
-väritä aikuisten värityskirjaa
-tsekkaa ryhti ja paranna sitä
-kirjoita tekstari  tärkeimmällesi, pistä parastasi
-lainaa askartelukirja/remonttikirja/ tuunauskirja ja toimi s.43 ohjeen mukaan
-kirjoita romaani
-vie vaatteita lumppukeräykseen
-tee nettiadressi
-kirjoita stand up-käsikirjoitus ja esitä setti kadulla ilman hupilupaa
-aloita soittoharrastus
-päivitä CV
-siivoa WC
-opiskele espanjaa: ESPANJAN OPPIMINEN


 Ota siis impulssi vastaan ja tunne se. -Mutta suuntaa se itsellesi parempaan, rakentavaan suuntaan. Hanki mielihyvää sillä mielummin, kuin katumusta, epäterveyttä ja huonoa oloa.



Kun sinulla on uusi malli suunnata välittömän mielihyvän impulssi uusille raiteille ja toimia pitkäjänteisesti päämääräsi eteen, olet hyvin vahvoilla ja saat samalla vahvistettua MUIDENKIN ELÄMÄNALUEIDEN tahdonvoimaa.



Tahdonvoima kehittyy monella alalla ja toki väsyykin....Mutta kun sinulla on toimintamalli yhden impulssin uudelleen suuntaamiseksi ja tahdonvoiman vahvistamiseksi, se vahvistaa myös muiden elämänalojen tahdonvoimaa.




Eli viikkotehtävä lyhyesti:
1. Mieti mikä se impulssi ja tilanne, jolloin päätökset ja  ruokavalio unohtuu ja valitset välittömän mielihyvän, vaikka tiedät sen hidastavan todelliseen tavoitteeseen pääsyä? Milloin ja missä tilanteessa annat lyhytkestoisen mielihyvän viedä sinua ja unohdat päämäärän?
2. Mieti uusi toimintastrategia impulssin iskiessä seuraavina kertoina



”Kyky lykätä välitöntä mielihyvää ja keskittyä enemmän pitkän tähtäimen menestykseen ratkaisee, saavuttaako ihminen tärkeitä päämääriä ja tavoitteitaan."



Kuvat taas Villikissojen keittiöistä tietenkin!

torstai 8. lokakuuta 2015

Syö mitä mielit. Arvostamalla terveeseen painoon.

Villikissa-ryhmän naisilla on hyviin ruokailutapohin upottavasta projektista jäljellä 1/3.



 Paino on pudonnut ja kehonkoostumus parantunut. Itsetuntemus lisääntynyt. Asioita, itseään, ruokaa, tekemisiään ja touhujaan on saanut miettiä huolella ja rauhassa.
 Osaamista ja sen tuomaa tulosta on nähtävissä monella saralla. Kuvista ja puntarista näkyy murskaavan mahtavia tuloksia, mutta silti parhaita ovat ne, mitä on tapahtunut pään sisällä.



Tällä viikolla viikkotehtävässä naiset pohtivat arvoja. Mitkä ovat niitä tekoja, valintoja, ajankohtia, ruoka-aineita jne. jotka vaikeuttavat omaa painonpudotusta? Missä alkaa sakkaaminen? Mikä alkaa aurata ensimmäisenä ja miksi? Mitkä ovat minun omat kuopat, joissa lähden luistelemaan? Syönko liian suuria annoskokoja?  Alanko siivuttamaan lisää, lappamaan liikaa, valitsemaan heikkoarvoista ja kikkailemaan muuten väärille raiteille?



Herkullisten ja rakentavien syömisten valitseminen on  helppoa, kun tietää miten ja millä.
Jotta paras mahdollinen kehonkoostumus olisi pitkäaikainen ja pysyvä, ei pelkkä ruokavalio kuitenkaan välttämättä riitä.
Sitä ei jaksa toteuttaa kauaa, jos motiivina on vain yksi asia. Motiiveja täytyy olla monta.
Tietoa ja ajatusta itsestä ja syödystä ruuasta. Sen vaikutuksista.

Paluu huonoihin tapoihin on vauhdikasta, jos ei näe arvokkuuksia. Itsensä huono kohtelu on ihanaa, jos se vain on VANHASTAAN TUTTUA, TAPA.
UUDEN opettelu on usein liian PELOTTAVAA, vaikka se olisi miten ihanaa ja tuottaisi paljon tyydytystä. Siihen ei uskalleta lähteä.



Jotta päästään pysyvyyteen, rutiiniin ja helppouteen, tarvitaan hyvien tapojen toistoa, toistoa ja toistoa. SEKÄ:  tekemisen ja valintojen arvostusta.




Jos  kevyttuotteet ovat mielestäsi hyvä juttu,  niin käytät niitä varmasti:
  "Jee. Saa makeaa, mutta ei turhia kaloreita!"
Useilla dieeteillä jopa kehotetaan käyttämään kevyttuotteita. Niitä arvostetaan. Silloin esim. light- juomista tai -juustoista ei pääse eroon.   Ei niistä halua eroon, kun ne ovat itselle tärkeitä ja niitä arvostetaan myös toisten taholta. Ehkä jopa siinä omassa painonpudotusyhteisössä tai PT:n toimesta.



Kun kevyttuotteet nähdään  myrkkynä, joilla  aineenvaihdunta, hormoonitoiminta ja jopa aivojen normaali toiminta sekoitetaan lahjakkaasti,(aivot käyttävät ravinnokseen glukoosia, eivätkä  ilahdu keinomakeutusaineista. Sekoittuvat kyllä niiden viesteistä.) niin kevyttuotteiden arvostus omalla ruokalistalla ja arvoasteikossa alkaa laskea.



Kun em. ajatusten  kanssa mennään vielä pidemmälle ja mietitään kevyttuotteiden vaikutuksia selluliitin lisääntymiseen, tulehduksen lisääntymiseen, hammasterveyteen jne. päästään tilanteeseen, jossa ollaan kiitollisia siitä, ettei niitä tuotteita tarvitse käyttää. Ei rimpuilla kieltäytymisen ongelmissa, vaan ollaan tyytyväisiä ettei tarvitse.



Joku hekumoi karkeilla.(tai leivoksilla, suklaalla, siiderillä, pastalla...vahvasti lyhytketjuisilla hiilihydraattihutuilla)  Mikäs siinä. se on ihan ymmärrettävää. Varsinkin pikkulasten kohdalla, joiden keskittymiskyky ja havainnointikyky on vielä melko lyhytjänteistä ja suoraviivaista jo elämänkokemuksenkin vuoksi. Lapsi arvostaa makeaa makua. Opittu jo äidinmaidossa. Ja that's it.



Aikuisen kohdallakin voi olla samanlainen, lapsekas ja jopa yksinkertainen ajatusmaailma karkkien kohdalla. "Tämä hyvä. Minä haluta." Yksinkertaista ja helppoa.



Aikuinen voi halutessaan miettiä asiaa pidemmälle.


-Miksi haluan makeaa?

  • Nälkä.  Onko karkki tähän paras vaihtoehto?
  • Tylsistyminen. Voisiko olla ihan työnteon puutetta? Ja voisiko sitä tekemällä saada paremman vasteen halulleen? 
  • Huvi. Onko mahdollisesti aikuiselle muutakin huvia, kuin syöty oraalinautinto? Parempaa ja tyydyttävämpää?
  • Hemmottelu. Sama kuin edellisissä.
  • Palkitseminen. Sama kuin edellisissä.

-Miten karkki (hiilihydraatti/sokeri/glukoosi..viljat, sokerit, karkit, pastat, leivät, pullat)   minuun vaikuttaa?
  •  ihon ja kehon vanhenemiseen
  •  hormooneihin
  •  lihavuuteen
  •  sydän- ja verisuonisairauksiin
  • 2-tyypin diabetekseen
  •  hampaiden reikiintymiseen, eroosioon ja hammasmätään
  • tulehduksiin jne. 

Sokeri/karkit/ hiilihydraatit vanhetavat ihmistä. Hollantilaisen Leidenin yliopiston ja Unileverin julkaisema tutkimus vuodelta 2013 kertoo karua kieltä siitä, miten sokeri vanhentaa ihmistä. 



Ihossa ja koko kehon valkuaisaineissa  tapahtuu sokeroitumista/karamellisoitumista, jota voi verrata liekitetyn creme burleen pintaan. (ei näytä kimmoisalta ja nuorekkaalta, kirkkaalta ja tasaiselta,  vaikka se  tytisi juuri ennen liekitystä vielä notkeana) Ihon kollageeniominaisuudet muuttuvat sokerin vaikutuksesta radikaalisti ja luonteikkuutta ja kimmoisuutta ylläpitävä kollageeni muuttuu jäykemmäksi, joustamattomammaksi. Elastisuus ja notkeus häviää. Ihosta tulee ohutta ja ryppyistä.



Akne ja atooppinen ihottuma ovat tulehdussairauksia. Korkea verensokeri kehottaa haimaa tuottamaan reippaasti insuliinia, joka edistää ja lisää tulehdustilaa. Tämä sama tulehdustila vaikuttaa ihon lisäksi rasvakudoksessa tapahtuvaan hiljaiseen tulehdukseen (mm. selluliitin lisääntymiseen). 


Ylimääräinen energia kertyy vartaloon rasvavarastoiksi. Keho turpoaa. Hampaat reikiintyvät, mätivät ja putoavat. 

Alkaa olla helppo kieltäytyä hutuista, kun asioita miettii hieman pidemmälle. Valinnat rakentavien ja kehoa hellivien aterioiden puolesta vahvistuvat ja hutut menettävät mielenkiintonsa.  
Maittavuutta voi saada rakentavista herkuista, joilla on taas esim. sokerinhuttuihin verrattuna ihan päinvastaisia vaikutuksia.



Siinä on terveellisen ruokavalion pysyvyyden avain: 

  • Pysähdy, mieti ja KIRJOITA YLÖS ne ruokailutavat,asenteet, valinnat ja kohdat, jotka ovat mielestäsi sinulla huonoja. Mistä haluat eroon. Mitä et arvosta. Mitkä teot vesittävät oman projektisi? 
  • Kirjoita sitten niiden huonoista vaikutuksista kehoon, mieleen, jaksamiseen, vireystasoon..Kirjoita joka asia, minkä vuoksi niitä et arvosta. Miksi pidät niitä huonona.
  • Voit kirjoittaa myös niiden hyvistä vaikutuksista, jos löydät niitä.  Tutkaile ja mieti, kuika todellisia ne ovat?
  • Kirjoita sitten niistä ruokailutavoista joita arvostat ja joita voit ajatella vaihtoehdoksi huonoille tavoille. 



Asioiden lokerointi auttaa. Kun hetkeksi pysähdyt ja pohdit. Massana ja kaaoksena ne vyöryvät päälle, mutta lokeroissa niitä on helppo käsitellä. Kokeile!

Jos olet kovettu pullan syöjä, niin vehnäjauho-voi-sokeri-kombo ei kovin suuresti kehoa helli.
Pullalle on olemassa paljon hyviä vaihtoehtoja, joiden maku on syvä, makea ja herkullinen, MUTTA keho ei saa niistä liian pitkää insuliinisuihkua, vanhentavaa sokerirasistetta,  ylimääräistä rasvakerrosta,  eikä rasitu muutenkaan.

Keho saa rakentavista herkuista kuitua, vitamiineja, kivennäisiä, hivenaineita, proteiinia, hyviä hiilihydraatteja , hyviä rasvoja ja  herkullista makua. 
T'ämän blogin yläreunan palkeista löytyy osiot:  herkut ja leivonta. Siellä on linkkejä ja vinkkejä rakentaviin ja maukkauisiin valintoihin.


Painonhallinnassa ja kehon koostumuksen parantamisessa kyse on siitä, mitä pidät arvokkaana. Mihin haluat keskittyä. Jos haluat muttaa kehon koostumusta ja vaikuttaa terveyteen positiivisesti, niin omiin arvoihin kannattaa syventyä. Arvojaan kannattaa toteuttaa käytännön valinnoissa. 


Jokainen voi vaikuttaa. Jokaisella on mahdollisuus. Hieman sama kuin tämän aamun tv-lääkäri sanoi: 
"Ei selkäkipu ole sairaus! Se on yleensä itse hankittu ja hoidettavissa oleva haitta. Ihmiset odottavat leikkauksia ja lääkkeitä, vaikka oma työ olisi avain terveyteen." 
(jos jokin rappeumasairaus on olemassa tms. niin sekin on ehdottomasti lihaskuntoharjoittelulla saatavissa parempaan kuntoon tai sairaus on työllä ainakin hidastettavissa).


Ruokavaliossa sama homma. Olisi jotenkin helppoa ja kivaa löytää "lihottava sairaus", joka leikkauksella tai lääkehoidolla korjattaisiin. Kun todellisuudessa hoitona ja korjauksena toimii OMAT VALINNAT JA TEOT. ARVOT. Itsensä voi hoitaa justiinsa niin timmiin tikkiin kuin itse haluaa. 

Jos valitellaan ja julistetaan ongelmia ja  jäädään odottelemaan terveyttä tai optimaalista kehonpainoa(tai tervettä selkää), niin odotellessa kuolema kerkeää tulla ennen terveyttä.  Jos me aletaan valita ja tehdä terveyden eteen itse hommia, niin se terveys voi keretä tulla ennen kuolemaa. 



Ja jos sinulla on selkävaivoja, niin OTA YHTEYS FYSIOTERAPEUTTIIN (Ajan voi  itse varata. Siihen ei tarvitse lähetettä.)  ja hoida asia ammattilaisen ohjeilla, aktiivisella harjoittelulla kuntoon. Sinun terveys on sinun käsissäsi. Oma valinta. 


Kuvat tekstissä ovat taas villikissojen lautasilta ja vartaloista: lähtötilanteesta ja NYT: kun on tehty töitä 14 viikkoa.