maanantai 30. joulukuuta 2013

Entäs, jos en pysty välttämään karkkeja, suklaata ja muita herkkuja!!?!!?

Laihdutusohjeissa kehoitetaan VAIHTAMAAN joku huttu-mieliteko terveelliseksi herkuksi. Mutta entäs, jos suklaa on vaan niin parasta, että sitä ei voi mihinkään porkkanaan vaihtaa!?
Jos tuntuu, että sellainen naurettava vaihtamisehdotus on turhauttavaa läpätystä ja vääryys ihmiskuntaa kohtaan.

Se voi tuntua siltä. Jos ei ole koskaan kokeillut. Elämäntapojen muuttaminen kertarysäyksellä onnistuu, jos on tarpeeksi tahtoa. On vaativampiakin asioita, mihin ihminen pystyy, jos on halua.
Mutta pidemmän aikavälin suunnitelma ei ole lainkana huono vaihtoehto. Se, että ottaa ruokailutavat ja laihdutuksen oppimisena. Seikkailuretkenä itseen ja elämän tarjoamiin vaihtoehtoihin. Matkalla oppii huomaamana kehon viestejä. Matkalla pystyy opettamaan kehon nauttimaan eri asioista, kuin aiemmin.

Suklaa, irtokarkit, kakkupalat, jäätelö, sipsit, limpparit, hampparit, voikkarit ja ben&jerrysit..Niitä on tarjolla helposti mukaan napattavina vaihtoehtoina ja ne on nopea repiä auki. Nopea kiskoa kitusiin. Nopeasti ne nostaa veren sokeriarvoja ja saa insuliinin suihkuamaan kehoon. Nopeasti ne nostaa myös rasvasolujen kokoa ja huonoa oloa. Se mikä ei nouse on vireystaso ja hyvä olo.

Terveyden ja painonhallinnan kannalta ne paremmat vaihtoehdot kannattaa opettaa itselleen. Se on pieni ja lyhyt tie. Ja himo hyviin herkkuihin on lopulta todella helppo rakentaa.

No miten se sitten tehdään. Otetaan vettä limpparin tilalle, niinkö? Ja vaihdetaan suklaa mustikkarahkaan. HAH HAH!! Niin varmaan.

No niin varmaan. Niin helppoa se on. Ja toimii. Kun tekee mieli suklaata, ota aikaisemmin varaamasi rahkapurkki ja mustikat esiin ja väsää herkullinen mustikkarahka suklaan himoon. Tai marjakeitto!

Moni väittää, että on niin kova suklaafani tai salmiakkifani, ettei siinä MIKÄÄN MUU tuote voi korvata, kun himo iskee.

Mutta se on sitä kuuluisaa kaupunkilegendaa. Uskomus ja omaan päähän vängällä iskostettu mielikuva. Pelkkää valhetta. Onhan se tietysti hyvä keino taata itselleen muuttumaton olotila ja pysyttely tutussa ja turvallisessa piirissä. Ihminen kun ei mieluusti astele sinne uudelle ja tutkimattomalle alueelleen. Tuttuus on niin helppoa ja mukavaa.

Epämukavuusalueella piipahtelun eduista kirjoitellaan ja puhutaan kaikenaikaa. Ja ihan vaan siksi, että se tuottaa niin paljon hyvää ihmisen keholle, päälle ja rutiineille. Se saa monet aistit valpastumaan ja maailman näyttäytymään uudessa valossa. Eri näkökulmasta.

Rakastumisen huuma on siitä hyvä esimerkki. Ihminen ei tarvitse unta ja on täydessä virkeys & onnellisuustilassa aamusta iltaan. Koska liikkuu rakastumisen huumassa UUSILLA VESILLÄ. Oppii jotakin uutta, uudesta ihmisestä, itsestään ja uudesta tilanteesta. Rakastumisen tunne on niin houkutteleva, että siitä tehdään jatkuvasti elokuvia, kirjoja, musiikkia, maalauksia, runoja, veistoksia, koruja, kuvia...

Jos satut elämään hyvässä parisuhteessa ja rakastumisen huuma on muuttunut ihanaksi rakastamiseksi, rakkaudeksi, niin se on hieno juttu. Onnellinen.
 Jos kuitenkin haluat tuntea mm. rakastumisen aiheuttamia värisyttäviä tunteita ja saada vireystason jytkämään korkeuksissa, niin  huumaavia uuden alueen tutkimusretkiä voi kokea myös laihduttaessaan. Se on parisuhteellekin pelkkää plussaa.


Mutta minä en vaan pysty vaihtamaan irtokarkkipussia marjakeittoon! Ei tule siitä MITÄÄN VASTETTA minun halulleni ja himolleni!!! Syön sen marjakeiton ja alan sitten syödä irtokarkkeja.

Taas USKOMUS JA LEGENDA!!!! Totuutta ei tuossakaan lauseessa ole olemassakaan. Ihminen on orgaaninen möllykkä, joka ei pysy MUUTTUMATTOMANA, vaan juuri päinvastoin, on MUUTTUVAINEN.

Keho, mieli ja koko ihminen pystyy helposti oppimaan uutta ja muuttumaan. Terveellinen ja ravinteikas ruokailu on siitä vinha systeemi, että keho orgaanisena eliönä himoitsee luonnostaan aitoja asioita. Kasviksia, hedelmiä, pähkinöitä,  vettä. Sille on evoluution edetessä opetettu keinoaineiden haluamista. Mutta luonnostaan ja pohjimmiltaan keho haluaa aitoja asioita.

Kokeile. Osta se suklaalevy kaupasta. Mutta! Osta lisäksi purkki rahkaa ja ananasta. Sekä pussillinen pähkinäsekoitusta. Kun huomaat himoitsevasi tutusti suklaata, ota ENSIN ananasrahka tai kourallinen pähkinöitä ja nauti. Ota vielä kupponen teetä kaveriksi. Kuulostele sitten, mitä keho sanoo. Se voi yllättää!

Kun tätä systeemiä toistaa aina vaan, niin keho hyvin nopeasti oppii himoitsemaan ihan muuta, kuin suklaata. Hyvät valinnat tuovat terveyttä ja virkeyttä. Moni huttuherkku aiheuttaa suolisto-ongelmia, päänsärkyä, lihas- ja nivelkipuja, turvotusta, öllötystä, hermostuneisuutta(verensokerin heittelyt, liiallinen suolan saanti ym.ym.) uniongelmia, närästystä ym. ym. ym. Hyvät valinnat aiheuttavat näiden vastakohtia. Kun kuuntelee kehoaan, alkaa väkisin haluta hyviä herkkuja.
KYLLÄ ORGAANINEN MÖYKKY OSAA VALITA OIKEIN!

keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Älykästä ja ystävällistä

Jon Kabat Zin kirjoittaa otsikon sanojen liittyvän ARVOSTELEMATTOMUUTEEN. Arvostelemattomuus on älykästä ja ystävällistä!

Laihduttaminen on vaikeaa, jos sisäinen arvostelija pitää ankaraa messuaan joka liikkeestä ja valinnasta. Sisäinen arvostelija syö motivaatiota ja tärvelee monet ilahduttavat ja itsetuntoa rakentavat projektit.

Moni tiedostaa asian, jos se liittyy toisiin ihmisiin. Ihminen pyrkii luonnostaan siihen, ettei arvostele toisen valintoja tai tapaa elää. Tapaa toteuttaa ihmisyyttään. Juoruilu on eräs arvostelun muoto, mutta jokainen sitä harrastanut tietää,ettei se tuo mitään hyvää kenenkään oloon. Se ei rakenna, vaan hajottaa ja suttaa. (Ja nimenomaan arvostelijaa, ei sen kohdetta) Siksi ihminen mieluusti pyrkii arvostelemattomuuteen. Mutta kun tämä sama arvostelemattomuus tulisi kohdistaa itseen, tehtävästä tuleekin vaikea. Kun täytyisi lakata sättimästä ja vähättelemästä itseä.

Mitä arvostelu ja sättiminen on? Se on yleensä yksinkertaistavaa ja mustavalkoista. Usein vihaista ja loukkaavaa. Ankaraa ja tuomitsevaa. Arvostelemattomuus sitä vastoin on lempeyden osoittamista. Ymmärrystä ja hyväksyntää.

Näillä saadaan paljon hyvää aikaan itsessä ja ympäristössä.


Sisäinen herja alkaa lentää melko ripeästi elämän pyörteissä. Sisäinen arvostelija löytää listallisen huomautettavaa: liian vähän unta, liian paljon sokeria, liian pitkät aamu-unet, liian myöhään valvomista, liian vähän liikuntaa, liian paljon rasvaa, liian kiire, liian laiska, liian sitä ja tätä. Sisäinen arvostelija nostaa noukkaansa jo siinä vaiheessa, kun edes hetken harkitsee uutta projektia tai harrastusta. " Ei tästä kuitenkaan mitään tule" "Minä en voi oppia/onnistua."

Niin käy tosi usein laihduttajan kohdalla. Ehkä vielä useammin, kuin muiden "harrastusten" kanssa. Sisäinen häirikkö saa mahtavan fiiliksen ja alistavan murskapallon heti ensi sekunneista lähtien. Joku ei uskalla edes lukea laihdutus blogeja, -lehtiä tai sivustoja, koska sisäinen arvostelija aloittaa huutelunsa heti: "Mitä SINÄ siellä roikut lueskelemassa?? SINÄ MUKA!!! Anna kuule niiden rauhassa laihduttaa ja treenata, joilla on kykyä ja selkärankaa!!! Ei SINUSTA ole kuitenkaan mihinkään. Sinä jaksat sen 2 päivää..tai korkeintaan 2 viikkoa ja repsahdat entisille surkeille raiteilles heti sen jälkeen."


Sisäinen arvostelija on se suurin "koulukiusaaja" ja motivaation tappaja. Tuolla ensimmäisissä lauseissa sanotaan: Arvostelu on yksinkertaistavaa ja mustavalkoista, ankaraa, tuomitsevaa ja loukkaavaa.

Siksi sisäinen arvostelija kannattaa vaientaa.

On huomattavasti parempi suhtautua itseensä (ja samalla se on suoraa vaikutusta myös ympäristöön) LEMPEYTTÄ OSOITTAEN! HYVÄKSYEN.

Sillä pohjalla jokainen projekti mihin tarttuu, ONNISTUU.   Olet itse oman onnesi seppä. Tai oman onnesi tiellä. Ne ovat vanhoja viisauksia. JA TÄYTTÄ TOTTA.

Pätee kaikessa mihin ryhdymme. Kaikessa, mitä elämä meille tarjoilee. Voimme valita joka käänteessä vammautumisen tien. Suru voi vammauttaa pysyvästi, jos siitä rakentaa katkeruuden pehmeän peitteen päällensä. Epäonnistuminen tai vastoinkäyminen voi nousta mykistäväksi seinäksi ympärillemme. Sitä voidaan helliä kuin satujen prinsessan linnanmuuria, kasvattamalla päälle katkeruuden ja marttyyriuden ruusutarhaa. Oma "kohtalo" tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja pahimmalta kaikista. Toiselle se on sairaus. Puolison sairaus. Onnettomuus. Pettymys. Kuolema. Lapsettomuus. Tapaturma. Ero. Työstressi. Potkut. Uniongelmat.

Psykiatrit Thomas Holmes ja Richard Rahe ovat tehneet taulukon asioista, jotka järkyttävät ihmistä. He ovat pisteyttäneet hyvinvointiin vaikuttavat stressiteijät järjestykseen. Suurimmasta pienimpään. Tästä taulukosta huomataan, että hyvin moni asia on ihmiselle vaikea ja stressiä tuottava. (sellaisetkin, joista uskomme äkkiseltään aiheutuvan vain iloa) Vaikka ihmiset eivät koe elämäntilanteita samalla tavalla, niin voimme uskoa, että sisäisellä arvostelijalla riittää urakkaa. Se jaksaa jankuttaa kovalla äänellä ja paljon. Tilanteessa kuin tilanteessa. Uskotellen samalla, että "kellään muulla ei ole näin vaikeaa."

SRRS-asteikko(Social Readjustment Rating Scale):

Tapahtuma/ Pistearvo                                  
  • Puolison kuolema /100
  • Avioero/73
  • Asumusero/65
  • Vankilassaoloaika/63
  • Läheisen perheenjäsenen kuolema/63
  • Sairaus tai vamma/53
  • Avioliitto/50
  • Työstä erottaminen/47
  • Sovittelu, yhteenpaluu avio- tai avoeron jälkeen/45
  • Eläkkeelle jääminen/45
  • Muutos perheenjäsenen terveydentilassa/44
  • Raskaus/40
  • Seksivaikeudet/39
  • Perheenlisäys/39
  • Yrityksen liiketoiminnan uudelleenjärjestely/39
  • Muutokset henkilökohtaisessa taloustilanteessa/38
  • Läheisen ystävän kuolema/37
  • Alan vaihtaminen/36
  • Muutos avioliiton riitojen määrässä/35
  • Yli 8 000 euron lainan ottaminen/31
  • Velan ulosotto/30
  • Vastuualueiden muuttuminen työssä/29
  • Lasten muuttaminen pois kotoa/29
  • Vaikeudet appivanhempien kanssa/29
  • Erinomainen henkilökohtainen saavutus/28
  • Puoliso lopettaa tai aloittaa työt/26
  • Koulun lopettaminen tai aloittaminen/26
  • Asuinolosuhteiden muutos/25
  • henkilökohtaisten tottumusten ja tapojen muutos/24
  • Ongelmat esimiehen kanssa/23
  • Muutokset työskentelyajoissa tai -ehdoissa/20
  • Asuinpaikan muutos/20
  • Koulun muutos/20
  • Muutos vapaa-ajan tottumuksissa/18
  • Muutos kirkollisissa aktiviteeteissa/18
  • Alle 8 000 euron lainan ottaminen/18
  • Muutos nukkumistottumuksissa/16
  • Muutos sukutapaamisten määrässä/13
  • Muutos ruokailutavoissa/13
  • Loma/13
  • Joulun aika/12
  • Vähäinen lain rikkominen/11

    Pisteytys: 
  • 150 TAI vähemmän: 37% riski sairastua kahden vuoden kuluessa
  • 151-299 : 50% riski sairastua kahden vuoden kuluessa
  • 300 tai enemmän: 80% riski sairastua kahden vuoden kuluessa.
  Taulukko kertoo siis stressitekijöitä aiheuttavista asioista ja stressin vaikutuksista terveyteen. Asioita on paljon. Asioita, jotka voivat vammauttaa. Joihin voi jäädä kiinni. Joista sisäinen arvostelija voi soimata loputtomasti.

Se miten suhtaudumme elämän tuomiin asioihin on oma valintamme. Varsinkin euroopassa meillä on VAPAUS päättää itsestämme, kehostamme ja elämästämme. Myös ajatuksistamme. VAPAUS!!!!


 Voimme jäädä marttyyrina hieromaan itseämme säälillä ja myötätunnon kerjäämisellä. Voimme päättää, että tässä oli se piste, johon oma kiitollisuuteni loppuu. Nyt en enää jaksa. Nyt alan katkeraksi.
Se on valinta. Omaan surkeuteen keskittyminen voi viedä huomion pois siitä, että elämä kohtelee kaikkia ympärillä olevia omalla tavallaan ja naapurin naapurissa joku pieni lapsi voi joutua kohtaamaan elämän  ilman vanhempia. Joku sairastuu keskushermostolliseen sairauteen. Toiselle annetaan elinaikaa rakkaidensa kanssa enää pari viikkoa. Joku ei koskaan voi saada lasta. Joku kohtaa päivittäin väkivaltaa ja alistamista. Toinen saa yllättäen potkut työstään. Vietnam-Kambotsha-alueen pikkutyttöjen elämä vanhempiensa myymänä bordelleihin on asia, joka jää meidän  "oman surun ja katkeruuden" rinnalla pieneksi?  

 SRRS-asteikosta huomataan, että on olemassa paljon asioita, jotka aiheuttavat stressiä. Miten sitten voidaan pitää laihduttamista lainkaan tärkeänä. "Sehän on ihan noloa, itsekeskeistä."
Taas SISÄINEN ARVOSTELIJA nostaa päätään!!!!  

Elämän arvostaminen on kiitollisuutta siitä, mitä elämä on meille kullekin tarjoillut. Myötämäkeä ja vastamäkeä.(Vastamäki on AINA osoittautuva myötämäeksi, kun sitä saa katsella hieman kauempaa. Joku tietää tämän jo vastamäen kohdalla ja pystyy näkemään sen hienouden jo siinä paikassa. Huomaa sen vielä hienompana kauempaa)  Elämän arvostaminen on sitä, että tehdään hienoja asioita. Niitä, mitkä tuntuvat tärkeiltä ja iloisilta. Laihduttaminen on hyvä, tavoitteellinen ja terveyttä edistävä asia. Se onnistuu varmasti jokaiselta sitä haluavalta. Se on myös arvokas ja tärkeä tavoite. Ilojen ja surujen keskellä tulee voida ELÄÄ. Jähmettyminen ei ole ratkaisu. Elämä voi kyllä jähmettää väkisin. Voi tulla hetkiä, jolloin elämä jähmettää totaalisesti. Mutta se on valinta, jääkö jähmeyteen kellumaan.  Siksi: LAIHDUTUS ON HYVÄ ASIA. ARVOSTETTAVA JA TÄRKEÄ. Jos sinun elämäntilanteesi on sellainen, että siihen on mahdollisuus. 



Kukaan toinen ei voi laihduttaa puolestamme, mutta kukaan toinen ei myöskään voi lihottaa meitä puolestamme. Olemme itse oman kehomme hallitsijoita. Painon pudotus onnistuu, kun alamme kuunnella tilanteita ja hetkiä lempeästi. Huomammme kiittää itseämme onnistuneista valinnoista ja tutkailemme asioita oppimisen kannalta niistä tilanteissa, missä valinnat eivät ole sujuneet suunnitelmien mukaan.

Meillä tulee olemaan mahdollisesti miljoonia hetkiä, joissa voimme oppia ja iloita. Ne mitä pidämme epäonnistumisina, ovat todellisuudessa hetkiä, jotka eivät ole haitallisia, vaan MAHDOLLISUUS OPPIA. Lempeys itseä kohtaan on rikas asia. Sitä lempeyttä voi harjoittaa tietoisesti. Jooga, meditaatio ja itsetutkiskelu auttaa meitä elämään hetkessä. Se vapauttaa paljon tyhjää ja turhaa negatiivisuutta, antaen tilaa lempeydelle.

Ollaan myös laihdutuksen kanssa lempeitä. Uskotaan omaan onnistumiseen, sillä se on IHAN JOKAISELLE TÄYSIN MAHDOLLINEN SEIKKAILU!!! ONNISTUMINEN. Ei muuta, kuin tartutaan toimeen. Tästä blogista, nettivalmennuksista, personal trainereista, ryhmistä, ystävistä ym.  voi olla apua käytännön asioissa, joten ei muuta, kun  eteenpäin.

torstai 19. joulukuuta 2013

Ruokavalion laatiminen ja keinot pysyä siinä

Jotta terveestä ruokailusta tulisi tapa, kannattaa tehdä sama peliliike, mitä maksulliset nettivalmennuksetkin tarjoilevat. Pidättäydy hetkeksi vapaudesta ja spontaaniudesta.  Ota tavoitteeksi tylsyys.

Kuulostaa tympeältä?
Ehkä se on osaksi sitäkin, mutta otetaan tämä seikkailumatkana rutiineihin. On vapauttavaa syödä tavallisesti ja tuttuja valintoja päivästä toiseen.  Ei tarvitse arpoa ja hohhailla. Saa syödä samaa aina vaan.
 Siihen perustuu myös fitness-urheilijoiden dieetit. Tavalliseen, rutiinilla toimivaan, jopa kellon tarkkaan tuttuuteen. Heillä painonhallinta on optimoitu virheettömäksi suoritukseksi. Samoin se toimii myös kuntoilijalla, jonka tavoitteet ovat hieman maltillisemmat ainakin rasvaprosentin lopullisen määrän suhteen.


Syödään mahdollisimman tarkasti SAMOIHIN KELLONAIKOIHIN joka päivä. Syödään mahdollisimman tuttuja valintoja joka päivä. Ja syödään tuttu annoskoko joka aterialla, joka päivä. Ei poikkeuksia. (Poikkeuksia on valmis tekemään vasta sitten, kun on todella rutinoitunut. Tietää etu- ja takaperin oman kropan ja siihen ladattavat ruoka-aineet. Määrät ja kellonajat. Siihen asti on järkevä ottaa tietty ruokavalio, jota lähtee noudattamaan ilman poikkeuksia)
  • Aamulla tietty ateria, tietty määrä
  •  Välipalalla tietty
  • Lounaalla tietty
  • Taas välipalalla tietty
  •  Päivällisellä tietty ja 
  • Iltapalalla tietty ateria ja tietty määrä
Netti on pullollaan eri firmojen ja yritysten personal trainer-paketteja, jotka lupaavat kilojen karisevan. Ne toimivat ja niitä uskaltaa melko varauksetta suositella kokeiltavaksi. Omaan terveyteen laitettu raha on yleensä kannattava sijoitus. (Ja hyvä perintö myös lapsille) Raha myös motivoi pitämään tavoitteen kirkkaana mielessä. Näiden myytävien laihdutuspakettien ja dieettiohjeiden perusajatus on rutiini. Niissä on tarkoin määritelty ruokavalio, jota asiakas noudattaa. Tuloksia syntyy.

Täysin samaa voi toteuttaa itse. Määritellä ruokavalion ja pitäytyä siinä esim. 3 viikkoa. Lipsumatta tai vaihtelematta kovinkaan paljon sisältöä. Esim. aamiainen on monella maksullisella laihdutuspaketteja tarjoavalla yrityksellä  sama(puuro, raejuusto, marjakeitto) . Pääruokavaliot sisältävät saman määrän proteiinia, samalla annoskoolla. (lähde voi olla esim. liha, kala, kana tai vaikka kananmuna) 


Suosittelen rutinoitumista ja toistoa. Niin kauan syödään tiistain ja torstain lounalla broilerin rintafilettä grillattuna tai paistettuna, että sen annoskoko jää takaraivoon. Niin kauan syödään maanantain ja keskiviikon lounaalla jauhelihaa, että senkin määrä ja maustaminen ym. jää takaraivoon. Ja niin kauan syödään aina perjantaisin ja sunnuntaisin lounaalla kalaa, että sen annoskoko, maustaminen ja paistaminen jää rutiinina mieleen.Samalla, kun annoskoot alkavat jäädä kropalle muistiin, niin keho, suu ja mieli alkaa myös tottua. Samoin, kun se tottuu huttuherkkuihin , jos niitä sille jatkuvasti tarjoillaan. Kun keho tottuu saamaan broileria ja salaattia riittävän usein, se alkaa himoita sitä. Samoin käy marjarahkan ja jauhelihan kanssa. Himo kohdistuu siihen, mihin ruoto totutetaan.

Kun  aterioita osaa valmistaa unissaankin oikean määrän ja lisätä näiden seuraan sopivasti salaattia, riisiä, vettä ruokajuomaksi, voi lähteä miettimään vaihtelua. Miten monella tapaa broileria voikaan valmistaa. Ei pelkästään filekönttinä sipulin kanssa pannulla, vaan suikaleina, pyöryköinä, nuggetteina(itse tehtynä) tikkuina, kebabina,  uunissa, keittäen ja yhdistellen pekonin & aurajuuston kanssa jne. jne.

Maustaminen on alusta asti tieysti tärkeää. Että ruoka maistuu ihanalle ja oikealle. Mutta erilaiset valmistustavat kannattaa ottaa käyttöön vasta, kun ollaan päästy rutiineihin syvälle.  Kun on oikeasti sisäistetty se totuus, että VÄLIPALAKSI HALUAA ANANASRAHKAA, eikä esim. puolikasta pullaa ja paria suklaakonvehtia.
                                              (löytyy yläpalkin resepteistä(leivonta)  Saa nauttia kunnolla!)

On helppoa unohtaa dieetit ja painonpudotus, jos rutinoitumista ei tapahdu. Rutiinin puuttuminen on tae painonpudotuksen epäonnistumiselle. Haaveilee ajatuksen tasolla rasvan tiristämisestä, mutta ei viitsi kuitenkaan tarttua asiaan kunnolla. Silloin rutiinit jäävät muodostumatta, eikä tulosta synny. Rasva kun ei pala mihinkään vielä kolmessa päivässä. Hyvään ruokavalioon  olisi sitouduttava hieman pidemmäksi aikaa. Sitoutuminen onnistuu rutinoitumalla.



Yksi hyvä malli:

  • Aamulla mantelileipä, paistettua porkkanaa(paistuvat leivän kanssa yhtä aikaa , siksi ihanan helppo ja herkullinen kasvislisäke aamuun!), salaattia, kurkkusiivuja ja tuore porkkana. Kupponen maitokahvia ja lasi vettä. 
  • Välipalaksi mandariinirahka ja lasi vettä
  • Lounaaksi paistettu broilerinfile, 1 dl. riisiä, puoli lautasellista vihersalaattia, tomaatti ja parsakaalia. Lasi vettä. Näkkäri voilla. 
  •  Välipalaksi marjarahka ja lasi vettä
  •  Päivälliseksi korttipakan kokoinen pala uunikuhaa ja keitetty peruna. Puoli lautasellista tuoresalaattia, kukkakaaligratiini. Lasi vettä. Jälkkäriksi 1, 5 dl. marjoja.
  • Iltapalaksi  Iso omena lohkoina ja päälle 3 rkl. raejuustoa. Kuppi teetä.

Tällä ruokavaliolla voi ihan hyvin mennä viikon. Päivästä toiseen. Seuraavaksi viikoksi vaihtaa esim. broilerin tilalle jauhelihan ja kuhan tilalle kirjolohen. Jatkaa sitten samaa rataa. Jne. Kun tuntuu, että unissaankin muistaa tuon ulkoa, voi alkaa hifistellä.

Liian nopeasti alkanut: "kokeilisko  tässä vähän jotain uutta"- tyyli kostautuu yleensä koko ruokavalion karkaamisena omille raiteilleen. Rutiinien hakeminen alussa kuukauden-kahden verran on oikein hyödyllinen teko itselle. 


Kun on rutinoitunut terveellisten herkkujen valitsija, pystyy sitten jo ideoimaan mielettömiä variaatioita pilvin pimein. Ja valinnat ovat luonnostaan oikeita. Keho haluaa tutuksi tulleita, kunnollisia ruoka-aineita, eikä enää välitä hutuista. Päätä on helppo manipuloida hyvien herkkujen kimppuun. Yhtä helppoa on toki manipuloida itsensä syömään aina sitä sun tätä. Nappaamaan milloin mitäkin huttua.

Siispä. Ruokavaliota rutinoimaan.

tiistai 17. joulukuuta 2013

Ostoslistat (ja Raakaherkkuja Karitalta)

Jotta painonpudotus onnistuisi, on se aloitettava omasta päästä ja siirrettävä sieltä käytäntöön.
Ensimmäinen tempaus on tehdä ostoslistat, joiden avulla ruokailu järkevöityy. Kaupassa tehdyillä valinnoilla kehon rasvakudosta vähennetään...TAI LISÄTÄÄN-

On niin hankala valita jotain erikoisia laihdutusruokia. "En minä jaksa lueskella tuoteselosteista sokerin, rasvan  ja kalorien määriä."...Paras vaan lössähtää tässäkin aikeessa ja valita  leipää, juustoa, makkaraa, jugurttia  ja einesruokia. Kurkku ja tomaatti ehkä mukaan vielä vihannesosastolta.

Laihduttajan ruokaostosten teko on ihan yhtä helppoa. Perusvalintoja.

Kannattaa valita tietyt perusruoka-aineet, joita on AINA KAAPISSA, niin ei tule sorruttua kummallisiin ja epätyydyttäviin mössöruokiin milloinkaan. Edes pahimmassa makeanhimossa. Tiettyjä juttuja jääkaapissa. Tiettyjä kuivakaapissa. Tiettyjä säilykkeitä. Silloin ruokailut on aina helppo pitää järkevinä.

Hevi-osastolla ei ole pakko takertua eksoottisiin valintoihin tai itselle vieraisiin, jos ei halua. Kyllä sitä pärjää tutuillakin: Kurkku,jäävuorisalaatti, tomaatti. Näistä silppuaa ja sekoittelee salaatin. Lisäksi 150g. saunapalvikinkkua. Tuonhan voi  heittää myös jokaisen aterian vihannesosuudeksi, pääruoan seuraan.  (Silloin ei ole kinkulle välttämättä tarvetta)

Hedelmäosastolta tietysti mukaan varmasti maistuvat herkut. Voi toki kokeilla uusia, mutta AINAKIN ne mistä tietää pitävänsä.

Samoin toimitaan kalojen ja  lihojen kanssa. Valitaan maustamattomia ja puhtaita raaka-aineita. Niistä saadaan kotona  loihdittua monenmoista herkkua. Kun ruokansa maustaa itse, voi varmistua siitä, ettei siihen ole tärvätty ylimääräisiä lisäaineita ja maun parantajia. Tämän blogin yläreunan palkeista löytyy reseptejä vaikka miten ihanille makunautinnoille.

Maitotuotteitakin kannattaa suosia. Rahka ja raejuusto ovat monikäyttöisiä herkkuja, joista on  niin makeisiin kuin suolaisiinkin ruokiin. Niistä saa helposti pääruokia ja jälkiruokia. Niitä voi käyttää sujuvasti myös leivonnassa. Kaksi ylivoimaista suosikkia minulla on: ANANAS- MANDARIINI- TAI MUSTIKKARAHKA. (mustikka on paras, mutta syksyn ajan laiskuus marjametsässä kostautuu ajoittain talvisina päivinä)

Toinen suosikki on omena-raejuustohyve. Omena lohkoiksi ja raejuustoa keko joukkoon. Ehkä ripaus muscavadosokeria.

  • Valitse siis 4-8 HEVI-osaston hyvää perustuotetta
  •  Maitotuotteita 2-4
  • Lihaa, kalaa, kanaa & kananmunia niin, että aina on tuote, mistä napata proteiinia ateriaan
  • Mainitsen vielä erikseen uudestaan KANANMUNAT ja lisänä: Voi

Vielä kehoa hellivät lisäravinteet ja vitamiinit. Suurimman osan löytää päivittäistavaraa myyvistä liikkeistä, mutta osan joutuu hakemaan luontaistuotekaupoista tai apteekeista.
Magnesiumia esim. myy miltei jokainen ruokakauppa nykyään. Mutta miltei poikkeuksetta näiden kauppojen magnesium on OKSIDIMUODOSSA, jolloin se ei imeydy elimistöön lainkaan. Muista SITRAATTINA magnesium.
Vitamiineista monivitamiini, D-vitamiini ja B-vitamiini. Moni uskoo monipuolisen ruokavalion ja auringon avulla pitävänsä tasot kohdillaan, mutta luulo ei ole tiedonväärti. Kannattaa mittauttaa tasot varmistuakseen. Yllättävän monella tasot ovat todella alhaiset ja ehdottomasti vitamiinilisä tulisi käyttää.
B-vitamiinin puute voi aiehuttaa mm. anemiaa ja hermoston oireita. Hermoston oireet voivat ilmetä lihasheikkoutena sekä tunnon ja muistin häiriöinä. Pahimmillaan nämä oireet voivat jäädä pysyviksi.

D-vitamiinin puute pienentää luuston kalsiumpitoisuutta. "Mutkat suoriksi-diagnoosilla" se siis aiheuttaa osteoporoosia. D-vitamiinilla on myös todettu olevan laajempia vaikutuksia sairauksien ehkäisyyn. Korkea D-vitamiinipitoisuus ehkäisee osaltaan mm. Sydän ja verisuonitauteja.  MS-tautia, fibromyalgiaa ja reumatauteja. Metabolista oireyhtymää(valtimonrasvoittumistauti)  ja diabetesta. 

Hivenaineet: Sinkki ja seleeni.
Nämä ovat ihmiselle välttämättömiä hivenaineita, mutta Suomen maaperässä näitä on liian vähän, eivätkä ne siis imeydy ihmisen elimistöön riittävästi ruoan kautta.

Seleeni :
  • ehkäisee tulehdussairauksia
  • suojaa syöpää aiheuttavilta aineilta
  • lisää elimistön vastustuskykyä
  • huolehtii maksan toiminnasta
  • pitää yllä silmien, ihon ja hiuksien terveyttä.
Sinkki:

  • on välttämätön normaalille kasvulle ja kehitykselle
  • auttaa vastustamaan infektioita ja edistää yleistä vastustuskykyä
  • edistää haavojen parantumista
  • edesauttaa haju- ja makuaistin toimintaa
  • pitää hiukset ja kynnet terveinä
  • auttaa ihoa pysymään terveenä
  • pitää yllä oikeaa testosteronin tasoa


  •  Pellavansiemenrouhe
  •  Havupuu uutejuoma
  •  Molkosan 
  •  Ferronol-rautajuoma 
ovat hyvä ja tehokas keino lisäämään elinvoimaa ja jaksamista sekä kehon terveyttä. Sisäelinten ja umpieritysrauhasten normaali toiminta voi häiriintyä pahasti, jos ruokavalio ja esim. unen määrä ja laatu ovat kroonisesti poskellaan.
Vatsassa ja ruoansulatuskanavassa sijaitsee 70 - 80 % puolustusjärjestelmästämme. Vatsan ja suoliston toiminnan laiminlyönti on varma tae bakteeri- & virustulehduksiin. Pellavansiemenrouheella autamme vatsaa toimimaan säännöllisesti. Esim. pellavansiemenrouheliman lisääminen vaikka rahkaan tai puuroon on hyvä päivittäinen teko. Tai rouhe rahkan päällä. Pellavansiemenrouhetta päivittäin käyttämällä tärkeitä rasvahappoja, hyvälaatuista proteiinia, kuitua ja kivennäisaineita imeytyy elimistön käyttöön.

Jotta rasvakudos pienenee, tarvitaan tekoja. Siksi kannattaa laatia ennakolta hyviä perustarvikkeita sisältävä kauppalista, joka pureutuu muistiinkin melko pian.  Tämän listan lisäksi voi ostaa kausituotteita ja päivän tarpeita, mutta AINAKIN nämä, kun tulee mukaan, niin varmistaa itselleen hyvän aterioinnin. JA RASVAN VÄHENEMISEN.

Karita Tykkä on julkaissut mielenkiintoiselta ja herkullisen terveelliseltä kuulostavan kirjan. En ole tähän vielä päässyt perehtymään, mutta aion kyllä. Kirjan nimi on: Raakaa ja makeaa, herkullisimmat raakajälkiruoat. Varmasti monelle rasvakudoksen vähentäjälle ja terveellisistä herkuista pitävälle oiva joululahja!!!!

perjantai 13. joulukuuta 2013

Operaatio ohuemmat viipaleet

Tartutaan taas kehon muovaamiseen. Tällä kertaa puhtaasti laihduttamiseen. Painon pudottamiseen. Ylimääräisen rasvakudoksen vähentämiseen. Siinä on meille seuraaviksi kuukausiksi operaatiota.

Olen miettinyt pitkään motivointikeinoja. Fitness-harrastajien intohimo on joidenkin nettikirjoitusten mukaan suurta sankaruutta  lihaskivun ja diettauksen maailmoissa. Osa kuvailee harrastamistaan niin kovana suorituksena, että siinä jää heittämällä kakkoseksi talvisodan taistelut tai vaikka lapsiaan virtaavasta joesta pelastavan isän rimpuilut.

Osa kokee harrastuksen niin suurena sankaruutena, ettei siinä motivaation perään tarvitse kysellä. Harrastus treeneineen ja dieetteineen tuntuu kovalta ja miltei mahdottomalta, johon kuitenkin itse pystyy. Se tuo mahtavan tarkoituksen elämään ja antaa sisällön kaikelle.  Palkintona on mm.  ihana peilikuva ja kavereiden kehut. Kisamenestys. Osalla myös hyvä olo. Näiden henkilöiden motivoimiseksi ei tarvitse miettiä keinoja.



Haasteita syntyy, kun motivoida täytyy itsensä.  Aikuinen, jolla on toiveena pudottaa 3-13 kiloa painostaan, jotta olo olisi terve ja hyvä. Peilikuva mieluinen.  Tokihan silloinkin motiivina on se uusi ja solakampi peilikuva ja se "sankaruus" omassa elämässä, kun onnistuu tavoitteissaan.
 Mutta jos päivään sisältyy lastenhoitoa, kuskaamista, päivätyö, ruokaostoksia, siivoamista,  ehkä huolehtimista isovanhemmista. Ehkä jokin krooninen sairaus. Ehkä puolison sairaus. Ehkä huolta lapsen pärjäämisestä. Ehkä jatkuva kilpailuasema työssä. Tai lomautusten uhka. Ehkä vaikea tilanne vapaaehtoistyön hallituksessa, johon kuuluu. Työkavereiden kanssa erimielisyys tai työkavereiden puute. Ystävyyssuhteen kariutuminen tai ystävyyssuhteiden puuttuminen. Monesti myös iloiset ja hyvät asiat estävät keskittymistä painonpudotukseen. Syntymäpäivät, illanistujaiset, juhlat, reissut.

  Meillä ihmisillä on niin monenlaista elämää, että jos painonpudotus tai kehon muokkaus ei mahdu tärkeysjärjestyksessä ykköspallille elämässä, niin motivoituminen hyviin ateriointeihin on vaikea tehtävä. Mutta se me tässä operaation aikana löydetään!!!!!

Tämän hetken iso muoti-ilmiö on fitness-harrastus ja personal trainer kurssit. Ehkä tämän vuoksi myös henkilökohtaisen sparrauksen hakeminen on isoa. Reality-ohjelmat painonpudottajista antavat intoa ja toivoa. Samalla osaksi myös hieman harhaluuloa siitä, että joku ulkopuolinen voisi käskyillään, ruokavalio määräyksillään  ja ohjeillaan saada toisen ihmisen kehon muuttumaan.

                                                            (Eila Karvisen Cross fit riipukset, nettikauppa)

Jos Bull Mentula tai Jutta Gustafsberg seisoo vieressä salilla ja kannustaa. Tottakai se auttaa. Uskon, että suorituksista tulee varmasti tehokkaampia, kuin yksin luumuillessa. Samoin käy jääkaapilla. Jos Jutta tai Bull on vieressä ja tuijottaa, käytätkö ruoka-aineet vaa'an kautta ja valitsetko oikeita ruoka-aineita, niin kyllä. On vähän pakkokin pysyä ruodussa.

Se olisi ihanne tilanne, että joku seuraisi, vaatisi, käskisi ja vahtisi. Tulosta varmasti tulisi. Joksikin aikaa. Ja tulos myös pysyisi, jos Juttakin pysyisi vierellä. Mutta mitä ilmeisimmin Godzilla on se, joka tuosta pysymisestä saa nauttia.

Kyllä välillä näin aikuisenakin tuntuu, että olisi edes joskus hienoa taantua taaperon tasolle. Voisi  vain ottaa uninallen syliin, tutin suuhun ja köllötellä päikkäreillä. Asiat hoituisivat silti. Päiväunien aikana olisi ruoka valmistunut äidin tai isän toimesta ja koti siistinä. Sparraustoive on myös hieman samaa, kuin  olla teini...Jolle joku kokoajana ohjeistaisi: "Petaa sänky, vie vaatteet pyykkikoriin, tule aamupalalle, muistitko läksyt, nyt pitäis jo mennä, syömään, ei liian kauan koneella...."

Mutta vauvan ja teinin sijasta ollaankin aikuisia. Siinä on omat etunsa. Vastuu on innostava, rohkaiseva ja ylpeäkin kantaa. Vastuu on vahvuutta. Mutta se velvoittaa. Ei riitä treeniohjelma lapulla. Se täytyy TEHDÄ.  Ei riitä nettivalmennuksena ostetut ruokavalio-ohjeet tietokoneen näytöllä, jos ne eivät siirry jääkaappiin ja päivittäiseen käyttöön. Vastuu tästä on itsellä. Sillä parhaalla personal trainerilla ikinä. ITSELLÄ!

Sehän se niin hankalaa onkin! Täytyy olla itse vastuullinen ja aktiivinen. Tehdä asiat, ei vain lukea tai haaveilla. Mutta vaikka se on hankalaa, niin se voi olla myös tosi helppoa. Sitä me nyt lähdetään miettimään. Miten saadaan tämäkin asia helpoksi.

Treenaamisessa on se iloinen asia, että se kokukuttaa. Niin rajusti päätä & kroppaa, että liikuntatottumukset on aika helppo pitää aktiivisena ja toistuvana. Säännöllisenä. 3krt. viikossa hyvää treeniä riittää muokkaamaan kroppaa hyvin. Kolmen treenin viikkotahdilla voi odottaa, että lihaskunto säilyy ja lisääntyy. Kestävyys, liikehallinta ja taitavuuskin lisääntyvät. Mutta ei alle kolmen treenin. Jos treenaat vähemmän, kuin 3 krt. viikossa, et kehity. Ylläpidät ehkä.

Jos taas treenaat kausittain, ei tulos välttämättä ole sitä, mitä odotat. Oma tunne jatkuvasta treenistä on pään sisässä, mutta toteutus liikkuu eri tasolla. Käyt ehkä kuukauden tai kahden ajan treenaamassa aktiivisesti 3 krt. viikossa...Mutta sitten tulee yhtä pitkä tauko. Saattaa olla, että käyt treenaamassa, mutta treenikerrat viikolla eivät yllä kolmeen tai enempään. Vaan pysyttelevät 1-2 viikkokerran määrissä. Silloin kehitystä ei tapahdu.

Tähän auttaa treenipäiväkirja. Sen ei tarvitse olla monimutkainen. Se voi olla seinäkalenteriin merkitty musta piste. Niiden päivien kohdalle, kun olet käynyt treenaamassa. Tai se voi olla kokonainen kirja, johon olet kirjannut treenin alkamisajan, keston, tehot, toistot, sarjat, kilot, tuntemukset ym. Todella yksityiskohtainen tai vain pieni merkintä, Mutta SÄÄNNÖLLISEEN TREENAAMISEEN motivoiva keino on TREENIPÄIVÄKIRJA. Se on myös hyvä  dokumentti silloin, jos tuntuu, että jokin mättää. Voi tarkastaa, onko tullut treenattua tarpeeksi, vai onko treeni ollut sittenkin liian vähäistä ja tunne riittävästä on vain omassa mielikuvituksessa.Treenikerrat ovat tärkeitä, mutta vain, jos tehot ovat riittävät. Treeneihin voi lähteä puolihuolimattomasti haukottelemaan ja seisoskelemaan. Tai treeniin voi keskittyä niin, että koko keho antaa parastaan.

Treenipäiväkirjan lisäksi treeniaktiivisuudessa auttaa oma laji. Juuri itselle sopiva. Suosittelen aina kaikille ainakin kokeiltavaksi kahvakuulaa. Kuulan etuna on kokonaisvaltainen ja toiminnallinen treeni. Kuulaa ei voi edes nostaa maasta, jos ei aktivoi koko kroppaa. Kädellä voi yrittää, mutta kyllä siihen tarvitaan keskivartalo ja jalat mukaan, jos aiotaan pysyä pystyssä, saati liikuttaa kuulaa vielä johonkin suuntaan. Kuula kehittää nopeasti, koska sitä heiluttaessa ja nostaessa ei pysty stabiloimaan kroppaansa, muulla kuin lihastyöllä!!!! Ei saada tukea mistään laitteesta, jotta voisi keskitetysti pumpata yhtä osaa kehosta....Kuulalla treenatessa on aina monta niveltä yhtä aikaa liikkeessä. Eli myös monta lihasryhmää yhtäaikaa liikkeessä. Valtava energiankulutus. Treenatessa ja vielä treenin jälkeenkin!!! Kuulan erinomaisuudesta voisi tilittää vaikka miten pitkään.

Sopiva ohjelma, ryhmä tai valmentaja. Tai kaikki nämä yhdessä. Loistava motivointikeino treeniin lähtemiseen. Saati treenissä onnistumiseen ja itsensä ylittämiseen.

Isoin juttu rasvakudoksen vähentämisessä on kuitenkin se ruokailu. Ne tavat ja tyyli, millä keittiössä mällätään. Liikunta on hyvää plussaa. Se innostaa. Se saa pään tuulettumaan. Se aktivoi aineenvaihduntaa. Se tehostaa energiankulutusta ja parantaa terveyttä monelta kantilta.


Liikunta ei ole koskaan niin laadukasta tai riittävää, että ruokailun merkitystä voisi väheksyä. Ruokailu on TÄRKEIN ASIA rasvakudoksen vähentämisen kannalta.

Mutta jos oma paino on n. 3-5 kilon päässä omasta ihannepainosta, niin miten siihen viitsii motivoitua. Kun ei se ole sen isompi. Eikä sankaruus tunnu löytyvän painosta tai kehosta vaan ihan muista asioista elämässä. Tuo pieni painon pudotus olisi kiva, muttei jaksa motivoida silloin, kun sitä selkärankaa tarvittaisiin todella.


Ehkä paras motivointi on vain tarttua toimeen. Tehdä ne tarvittavat toimet, joiden avulla paino lähtee laskuun ja se rasvakudos poistuu. Siihen on todellisuudessa vain pari keinoa. On olemassa erilaisia dieettimuotoja ja tyylejä, mutta kaikissa näissä on edelleen se sama pohja: Kun kulutus on suurempaa, kuin se energiamäärä, mitä koneeseen syötetään,  pienenee rasvakudos.

Moni ohjeistus varoittelee parista asiasta painonpudotuksessa:
  1.  "Kukaan ei voi tehdä muutosta kerralla." Et voi muuttaa koko ruokavaliotasi yhdellä hetkellä. Et voi muuttaa elintapojasi kerralla, kun olet elänyt pitkään omalla tavallasi. Aloita pienin askelin. Tee yksi pieni muutos silloin tällöin. Opettele. Tämä ei ole totta. Jos olisi, niin  diabetes- ja  keliakiapotilailla olisi diagnoosin jälkeen aika lohduton kohtalo. IHMINEN PYSTYY KYLLÄ MUUTOKSEEN KERTARYSÄYKSELLÄ!! Jos se tuntuu sinulle oikealta ratkaisulta, niin antaa mennä vaan!!!!!! Onnistuu!!!!!!  Toki askel kerrallaankin voi edetä, hitaasti pieniä asioita muuttamalla. Mutta kerralla elintapojen muuttaminen ei ole mikään MAHDOTON TEHTÄVÄ.
  2. Säästöliekki. "Minun on nyt pidettävä tankkauspäivä..tai pari, ku muuten mun elimistö menee säästöliekille." " Mä laihtuisin muuten, mutta mun elimistö on säästöliekillä." 
 Usein näissä tapauksissa on kyse siitä, että annoskoot ovat jatkuvasti liian isoja ja ateriarytmissä on muutamia välipaloja liikaa. Eikä ihan kaikkia päiväkahvikeksejä ole muistettu huomioida. Tämä ei ole "tahallista", mutta useasti ei voida uskoa sitä, miten pieni se annoskoko kuuluisi olla, jotta ei ylitetä energiamäärällä kulutuksen määrää. Moni sanoo myös, ettei syö lainkaan pullaa, keksiä tai karkkia. Ja uskoo, että se on valttikortti laihtumiseen. Valkoisen sokerin ja jauhon välttely on hyvä asia, mutta näitä molempia on useissa tuotteissa, joita moni pitää terveellisinä valintoina, eikä laske lainkaan "ylimääräiseksi" hutuksi. Monelle ruisleipä tai näkkäri on terveystuote, jota voi syödä määrättömästi tai vähintään sen 5-6 viipaletta joka pv. Jo tuossa on selitys sille, miksi paino ei putoa. LIIKAA LEIPÄÄ.

Illanistujaisissa nautitaan jokunen alkoholiannos ja illanistujaisia sattuu joka viikonlopulle. Monelle siiderit ja oluet maistuvat viikottain saunajuomana. Jos haluaa rasvakudosta alas, niin ei toimi.Alkoholi on vaihdettava veteen. Tuo mukanaan terveyttä monella muullakin mittarilla katsottuna.

Jos tuo maaginen säästöliekki olisi todellinen, niin kolmansien maiden nälänhätä ei olisi totta.  Siellä oltaisiin yhtä potria, kuin eurooppalaiset ja amerikkalaiset kanssaeläjät. Ilman muuta heidän elimistönsä olisi mennyt säästöliekille niillä ruokailumahdollisuuksilla. Myöskään viheliäinen sairaus anoreksia ei olisi olemassa, jos tämä säästöliekki "vaivaisi" ihmiselimistöä. Toki elimistö sopeutuu. Kun se saa vähemmän energiaa ja paino kevenee, niin se myös käyttää vähemmän energiaa. Energiankulutus pienenee/hidastuu hieman. Sama toisinpäin. Jos ihminen on rankasti ylipainoinen ja syö tauotta ja paljon, niin hänellä mitä ilmeisimmin on epätoivon vimmalla käyvä koneisto, joka isolla aineenvaihdunnalla yrittää kuluttaa sitä energiaa, mitä koneeseen syötetään.

Säästöliekki-myytti kannattaa pistää taka-alalle ja keskittyä faktaan: Rasvakudos vähenee, jos energiaa ei työnnetä elimistöön yli kulutuksen.

Keinot, joiden avulla rasvakudosta voi poistaa onnistuneesti, löytyvät tämän blogin yläpalkeista. Siellä on kerrottu ateriarytmistä ja lautaselle kasattavan ruoan määrästä. Sieltä löytyy myös hyviä reseptejä eri aterioille.

Joten tartu toimeen!!! Jos et halua toteuttaa tämän blogin ruokavaliota, niin voit käyttää monia muita netistä löytyviä ruokavalioita tai ihan omaasi.

Mutta ei se vaan tunnu riittävän. Nämä ohjeet tai muut ohjeet. Aamu sujuu hyvin. Päivä töissäkin menee ihan ateriarytmin mukaan. Mutta illalla tulee napsittua palanen sitä ja toinen tuota. Ihan ylimääräistä ja väärääkin vielä. Siihen ei löydy kuria eikä tahdonvoimaa. Homma karkaa käsistä, joten heitetään hanskat tiskiin.

Tähän minä sitä motivaatiota olen mietiskellyt. Miten tallainen  tavallinen aikuinen, jolla ei riitä intoa fitness-palvontaan tai treenisankaruus-ajatteluun, voisi onnistua välttämään sudenkuopat. Jos treeni on ilo ja nautinto, mutta jonka aiheuttama lihaskipu ei tuo mieleen sankaruutta, vaan on ihan normaali seuraus.  Miten se viiden kilon pudottaja voisi pysyä päätöksessään hankalana iltana, kun eilistä suklaakakkua lapsen synttäreiltä on jääkaapissa.  Tai kun se aurajuustopasta tuoksuu nenään vieläkin, vaikka jo täysi annos on tempastu. Kun se -5 kiloa ei tunnukaan merkittävältä sillä hetkellä, kun irtokarkkipussi rapsahtaa auki.


Tästä on jo puhuttu: Mieli on ailahtelevainen!! Se muutaa mieltään tämän tästä. Tänään se päättää aloittaa laihdutuskuurin ja heti huomenna  päättää, että kyllä nyt on aihetta juhlistaa hyvää työprojektin onnistumista mutakakkupalalla. Olen oikein ansainnut sen!

No miten tuommosen mielen kanssa voi muka sitten pärjätä!!!!!!?!?

Se päätös ja lupaus itselle rennosti, mutta selkärankaisesti. Sitten vaan toimeen tarttuminen. Olkoon miten tuuliviiri tuo mieli tahansa, niin toimen tarttuminen on ratkaisu.

Tässä pari hyvää konstia, millä homma toimii varmasti!!!!!!!!!

Päätä JUSTIIN NYT, että
  • MINÄ ALAN JUODA TEETÄ!!!! 
Juo aina, kun mahdollista: Työpaikalla, illalla, aamulla, kylässä, juhlissa. Tee tuo aikaa ajatella ruokailua ja omaa nälkää.  Usein sitä säntää syömään ihan liian kiireellä ja himoitsee himoitsemisen päälle vielä tuota ja tuota..ja vieläkin tekis mieli jotain..mitähän sitten....
Ota AINA ensin kupponen teetä ja nauti. Hengittele rauhassa kupponen tai kaksi lämmintä ihanaa teetä.  Se nesteyttää kroppaa. Se lämmittää kroppaa. Se lisää myös aineenvaihduntaa.  Se antaa aikaa miettiä ja kuulostaa kroppaa.
Ruokavalinnoissa on kyse usein "huonoista tottumuksista".  Himo suklaaseen, kun on vähän kiireinen ja huono fiilis. Tai iloinen ja hyvä fiilis. Ihminen rauhoittelee itseään lohturuualla. Ihminen myös usein hinkuu jotain aterian päälle. Ja vastaa tähän hinkuun. Turhaan. Se on pään ja sielun hinkua rauhoittumiseen. Sen voi täyttää rauhallisella teehetkellä.

  • OSTA TAI LAINAA aiheeseen liittyviä lehtiä ja kirjoja!!!!!!
Mikään harrastus tai taito ei jaksa kiinnostaa ja pysyä yllä, jos ei sitä AKTIIVISESTI PIDETÄ YLLÄ!!!!!  Jos haluat soittaa saksofonia tai selloa, niin sitä täytyy opetella. Täytyy lukea nuotteja, harjoitella otteita ja soittaa. Tänään, huomenna, ensi viikolla, ensi kuussa....Täytyy tehdä asian eteen jotain, jotta taito karttuisi ja ylläpysyisi. Sama asia painonpudotuksessa. Jos nyt päättää, että "pudotan painoa", mutta asiaa ei sen koommin ylläpidä, niin eihän se millään voi jäädä tahdonvoimaisesti päälle.  Ei poikkihuilusta lähde pihahdustakaan, jos ei puhallustekniikkaa ja otteita & nuotteja harjoittele säännöllisesti. Eikä posliinille muodostu kauniita ruusuja, jos lähtee kerran kymmenessä vuodessa yrittämään sivellintekniikkansa taitavuutta. Eikä lysteripohjatkaan näytä upeilta, jos harjoittelematta koittaa väsätä.

Jos kotona on body-, fitness-, hyvinvointilehtiä, painonpudotusjuttuja ja kirjoja, niin niiden lukeminen nostaa ehdottomasti intoa ja taitoa. Ehkei ne sankaruustarinat kaikki ole aina täysin itseen kolahtavia, mutta ihan varmasti niistä löytyy  jokaiselle jotakin!! Tarina pojasta, joka aivoveritulpan jälkeen on treenannut itsensä toimintakykyiseksi. Resepti ihanasta broilerisalaatista. Kotirouvan muutosprojekti.  Jos koti on pullollaan pikaruokaketjujen mainoslehtisiä, leivontakirjoja ja ruokamainoksia, niin ihan varmasti niillä saa itsensä houkuteltua intoutumaan ties minkälaiseen välipala- ja ateriailotteluun. Samalla tavalla se toimii toisinpäin. Television painonpudotusohjelmat saavat suuntautumaan siinä, missä  illalliskilpailuohjelmat ja leivonta- & ravintolaohjelmatkin.

Blogin yläreunasta löytyvän RUOKAVALIO-ohjeistuksen  lisäksi haluaisin korostaa ANNOSKOKOJEN merkitystä!!!!  Katso tuota kuvan kämmentä ja sen sisältämää linssien määrää:

 Annoskoko on yllättävän hankala juttu. Moni katsoo syövänsä sopivia annoskokoja, vaikka tosiasiassa syö kolminkertaisen annoksen tarpeeseensa nähden.

Aikuisen ihmisen aineenvaihdunta ei ole mikään hirveän isosti kuluttava koneisto. Se mokoma pärjää raivostuttavan pienillä annoksilla!!!!! Sinne olis niin kiva syöttää pari-kolme kauhallista makaroonia  ja 8 riistapullaa....Jälkkäriks kupponen tai pari mustikkarahkaa. Ehkä vielä kahvit ja domino-keksi.

Mutta tässä se isoin kompastuskivi usealle tulee. Tuosta em. listasta täytyy pienentää 1, 5 kauhallista makaroonia ja puolet riistapullista. Jälkkäri syödään vasta kolmen tunnin kuluttua ja silloinkin vajaa kahvikupillinen rahkaa. Se on oma ateriansa! Kahvia voi juoda päivässä kupposen-pari, mutta domino-keksi ei kuulu arkiruokailuun. Säästellään se sitten juhlapäivään. Onneksi on olemassa paljon ruoka-aineita, joita ei tarvitse säännöstellä aikuisenkaan!!!! Vihersalaatit ja useimmat juurekset ja kasvikset. Kasviksissa on paljon, paljon valinnanvaraa ja niiden sisältämätä vitamiinit ovat terveyttä parhaimmillaan. Massu tuntuu täydeltä, mutta liiallinen energiansaanti on hillitty. Vitamiineja on kuitenkin saatu paljon.


Näillä siis etteenpäin:

  • Blogin yläreunan palkeista ruokavalio ja ateriarytmi hanskaan
  • Hyviä reseptejä käyttöön
  • Teen juonti päivittäiseksi nautinnoksi useita kertoja päivässä
  • Motivoivia lehtiä, kirjoja, videoita näkysälle ja käsille aina, kun on aikaa
  • Annoskoot hanskaan NYT!!!!!!!

    Tässä se on. Operaatio ohuemmat siivut!!!!!!!! Jos et halua käyttää VHH-ruokavaliota, niin KAIKKI on sallittua näillä periaatteilla. Syöt just sitä mitä haluat, mutta pidät ateriarytmin ja annoskoot hanskassa!!!!!!!

    Jos haluat syödä aurajuustopastaa, niin ota pastaa kourallinen ja kastiketta toinen kourallinen (n. 1dl.-vajaa kahvikupillinen/EI MUKILLINEN) ..ei siis kukkurapäistä kourallista, vaan sen verran, mitä kämmenessä pysyisi.)  
 Jos haluat syödä makaroonilaatikkoa. Ni reilu kourallinen sitä.(hiilaria kourallinen ja proteiinia saman verran.Laatikoissa ja "yhdistelmissä" on paras pitäytyä hieman pienemmissä annoksissa, kuin jos syö puhtaasti lihan/kalan/broilerin palana ja hiilarin perunana tai riisiannoksena) Jos haluat syödä pizzaa, niin reilu kourallinen. (n. 1,5 dl.)
 kurkkaa vielä yllä olevasta kuvasta linssien määrä! Sen verran on kourallinen. Reilun kourallisen pizzaa voit napostaa hyvällä omallatunnolla. Mutta se on sitten se koko aterian "pääruokaosuus". Muuten sitten salaattia lisäkkeeksi. Salaattia ja kaikenlaisia kasviksia kylkeen  vaikka lautasellinen!!! Jos haluat syödä kindermunia, ni ateriaks kourallinen...yksi mahtuu kouraan. Kuusi ateriaa kuuluu vuorokauteen. Senhän voi täyttää vaikka kuudella kindermunalla....Eri asia on sitten, miten sillä jaksaa tai mitä sanoo verensokeri ja sisäelimet, lihakset...
  • Mutta näin helppoa on ruokavalion rakentaminen. Näin helppoa on rasvakudoksen vähentäminen. Eiköhän aleta!!!!!