torstai 8. lokakuuta 2015

Syö mitä mielit. Arvostamalla terveeseen painoon.

Villikissa-ryhmän naisilla on hyviin ruokailutapohin upottavasta projektista jäljellä 1/3.



 Paino on pudonnut ja kehonkoostumus parantunut. Itsetuntemus lisääntynyt. Asioita, itseään, ruokaa, tekemisiään ja touhujaan on saanut miettiä huolella ja rauhassa.
 Osaamista ja sen tuomaa tulosta on nähtävissä monella saralla. Kuvista ja puntarista näkyy murskaavan mahtavia tuloksia, mutta silti parhaita ovat ne, mitä on tapahtunut pään sisällä.



Tällä viikolla viikkotehtävässä naiset pohtivat arvoja. Mitkä ovat niitä tekoja, valintoja, ajankohtia, ruoka-aineita jne. jotka vaikeuttavat omaa painonpudotusta? Missä alkaa sakkaaminen? Mikä alkaa aurata ensimmäisenä ja miksi? Mitkä ovat minun omat kuopat, joissa lähden luistelemaan? Syönko liian suuria annoskokoja?  Alanko siivuttamaan lisää, lappamaan liikaa, valitsemaan heikkoarvoista ja kikkailemaan muuten väärille raiteille?



Herkullisten ja rakentavien syömisten valitseminen on  helppoa, kun tietää miten ja millä.
Jotta paras mahdollinen kehonkoostumus olisi pitkäaikainen ja pysyvä, ei pelkkä ruokavalio kuitenkaan välttämättä riitä.
Sitä ei jaksa toteuttaa kauaa, jos motiivina on vain yksi asia. Motiiveja täytyy olla monta.
Tietoa ja ajatusta itsestä ja syödystä ruuasta. Sen vaikutuksista.

Paluu huonoihin tapoihin on vauhdikasta, jos ei näe arvokkuuksia. Itsensä huono kohtelu on ihanaa, jos se vain on VANHASTAAN TUTTUA, TAPA.
UUDEN opettelu on usein liian PELOTTAVAA, vaikka se olisi miten ihanaa ja tuottaisi paljon tyydytystä. Siihen ei uskalleta lähteä.



Jotta päästään pysyvyyteen, rutiiniin ja helppouteen, tarvitaan hyvien tapojen toistoa, toistoa ja toistoa. SEKÄ:  tekemisen ja valintojen arvostusta.




Jos  kevyttuotteet ovat mielestäsi hyvä juttu,  niin käytät niitä varmasti:
  "Jee. Saa makeaa, mutta ei turhia kaloreita!"
Useilla dieeteillä jopa kehotetaan käyttämään kevyttuotteita. Niitä arvostetaan. Silloin esim. light- juomista tai -juustoista ei pääse eroon.   Ei niistä halua eroon, kun ne ovat itselle tärkeitä ja niitä arvostetaan myös toisten taholta. Ehkä jopa siinä omassa painonpudotusyhteisössä tai PT:n toimesta.



Kun kevyttuotteet nähdään  myrkkynä, joilla  aineenvaihdunta, hormoonitoiminta ja jopa aivojen normaali toiminta sekoitetaan lahjakkaasti,(aivot käyttävät ravinnokseen glukoosia, eivätkä  ilahdu keinomakeutusaineista. Sekoittuvat kyllä niiden viesteistä.) niin kevyttuotteiden arvostus omalla ruokalistalla ja arvoasteikossa alkaa laskea.



Kun em. ajatusten  kanssa mennään vielä pidemmälle ja mietitään kevyttuotteiden vaikutuksia selluliitin lisääntymiseen, tulehduksen lisääntymiseen, hammasterveyteen jne. päästään tilanteeseen, jossa ollaan kiitollisia siitä, ettei niitä tuotteita tarvitse käyttää. Ei rimpuilla kieltäytymisen ongelmissa, vaan ollaan tyytyväisiä ettei tarvitse.



Joku hekumoi karkeilla.(tai leivoksilla, suklaalla, siiderillä, pastalla...vahvasti lyhytketjuisilla hiilihydraattihutuilla)  Mikäs siinä. se on ihan ymmärrettävää. Varsinkin pikkulasten kohdalla, joiden keskittymiskyky ja havainnointikyky on vielä melko lyhytjänteistä ja suoraviivaista jo elämänkokemuksenkin vuoksi. Lapsi arvostaa makeaa makua. Opittu jo äidinmaidossa. Ja that's it.



Aikuisen kohdallakin voi olla samanlainen, lapsekas ja jopa yksinkertainen ajatusmaailma karkkien kohdalla. "Tämä hyvä. Minä haluta." Yksinkertaista ja helppoa.



Aikuinen voi halutessaan miettiä asiaa pidemmälle.


-Miksi haluan makeaa?

  • Nälkä.  Onko karkki tähän paras vaihtoehto?
  • Tylsistyminen. Voisiko olla ihan työnteon puutetta? Ja voisiko sitä tekemällä saada paremman vasteen halulleen? 
  • Huvi. Onko mahdollisesti aikuiselle muutakin huvia, kuin syöty oraalinautinto? Parempaa ja tyydyttävämpää?
  • Hemmottelu. Sama kuin edellisissä.
  • Palkitseminen. Sama kuin edellisissä.

-Miten karkki (hiilihydraatti/sokeri/glukoosi..viljat, sokerit, karkit, pastat, leivät, pullat)   minuun vaikuttaa?
  •  ihon ja kehon vanhenemiseen
  •  hormooneihin
  •  lihavuuteen
  •  sydän- ja verisuonisairauksiin
  • 2-tyypin diabetekseen
  •  hampaiden reikiintymiseen, eroosioon ja hammasmätään
  • tulehduksiin jne. 

Sokeri/karkit/ hiilihydraatit vanhetavat ihmistä. Hollantilaisen Leidenin yliopiston ja Unileverin julkaisema tutkimus vuodelta 2013 kertoo karua kieltä siitä, miten sokeri vanhentaa ihmistä. 



Ihossa ja koko kehon valkuaisaineissa  tapahtuu sokeroitumista/karamellisoitumista, jota voi verrata liekitetyn creme burleen pintaan. (ei näytä kimmoisalta ja nuorekkaalta, kirkkaalta ja tasaiselta,  vaikka se  tytisi juuri ennen liekitystä vielä notkeana) Ihon kollageeniominaisuudet muuttuvat sokerin vaikutuksesta radikaalisti ja luonteikkuutta ja kimmoisuutta ylläpitävä kollageeni muuttuu jäykemmäksi, joustamattomammaksi. Elastisuus ja notkeus häviää. Ihosta tulee ohutta ja ryppyistä.



Akne ja atooppinen ihottuma ovat tulehdussairauksia. Korkea verensokeri kehottaa haimaa tuottamaan reippaasti insuliinia, joka edistää ja lisää tulehdustilaa. Tämä sama tulehdustila vaikuttaa ihon lisäksi rasvakudoksessa tapahtuvaan hiljaiseen tulehdukseen (mm. selluliitin lisääntymiseen). 


Ylimääräinen energia kertyy vartaloon rasvavarastoiksi. Keho turpoaa. Hampaat reikiintyvät, mätivät ja putoavat. 

Alkaa olla helppo kieltäytyä hutuista, kun asioita miettii hieman pidemmälle. Valinnat rakentavien ja kehoa hellivien aterioiden puolesta vahvistuvat ja hutut menettävät mielenkiintonsa.  
Maittavuutta voi saada rakentavista herkuista, joilla on taas esim. sokerinhuttuihin verrattuna ihan päinvastaisia vaikutuksia.



Siinä on terveellisen ruokavalion pysyvyyden avain: 

  • Pysähdy, mieti ja KIRJOITA YLÖS ne ruokailutavat,asenteet, valinnat ja kohdat, jotka ovat mielestäsi sinulla huonoja. Mistä haluat eroon. Mitä et arvosta. Mitkä teot vesittävät oman projektisi? 
  • Kirjoita sitten niiden huonoista vaikutuksista kehoon, mieleen, jaksamiseen, vireystasoon..Kirjoita joka asia, minkä vuoksi niitä et arvosta. Miksi pidät niitä huonona.
  • Voit kirjoittaa myös niiden hyvistä vaikutuksista, jos löydät niitä.  Tutkaile ja mieti, kuika todellisia ne ovat?
  • Kirjoita sitten niistä ruokailutavoista joita arvostat ja joita voit ajatella vaihtoehdoksi huonoille tavoille. 



Asioiden lokerointi auttaa. Kun hetkeksi pysähdyt ja pohdit. Massana ja kaaoksena ne vyöryvät päälle, mutta lokeroissa niitä on helppo käsitellä. Kokeile!

Jos olet kovettu pullan syöjä, niin vehnäjauho-voi-sokeri-kombo ei kovin suuresti kehoa helli.
Pullalle on olemassa paljon hyviä vaihtoehtoja, joiden maku on syvä, makea ja herkullinen, MUTTA keho ei saa niistä liian pitkää insuliinisuihkua, vanhentavaa sokerirasistetta,  ylimääräistä rasvakerrosta,  eikä rasitu muutenkaan.

Keho saa rakentavista herkuista kuitua, vitamiineja, kivennäisiä, hivenaineita, proteiinia, hyviä hiilihydraatteja , hyviä rasvoja ja  herkullista makua. 
T'ämän blogin yläreunan palkeista löytyy osiot:  herkut ja leivonta. Siellä on linkkejä ja vinkkejä rakentaviin ja maukkauisiin valintoihin.


Painonhallinnassa ja kehon koostumuksen parantamisessa kyse on siitä, mitä pidät arvokkaana. Mihin haluat keskittyä. Jos haluat muttaa kehon koostumusta ja vaikuttaa terveyteen positiivisesti, niin omiin arvoihin kannattaa syventyä. Arvojaan kannattaa toteuttaa käytännön valinnoissa. 


Jokainen voi vaikuttaa. Jokaisella on mahdollisuus. Hieman sama kuin tämän aamun tv-lääkäri sanoi: 
"Ei selkäkipu ole sairaus! Se on yleensä itse hankittu ja hoidettavissa oleva haitta. Ihmiset odottavat leikkauksia ja lääkkeitä, vaikka oma työ olisi avain terveyteen." 
(jos jokin rappeumasairaus on olemassa tms. niin sekin on ehdottomasti lihaskuntoharjoittelulla saatavissa parempaan kuntoon tai sairaus on työllä ainakin hidastettavissa).


Ruokavaliossa sama homma. Olisi jotenkin helppoa ja kivaa löytää "lihottava sairaus", joka leikkauksella tai lääkehoidolla korjattaisiin. Kun todellisuudessa hoitona ja korjauksena toimii OMAT VALINNAT JA TEOT. ARVOT. Itsensä voi hoitaa justiinsa niin timmiin tikkiin kuin itse haluaa. 

Jos valitellaan ja julistetaan ongelmia ja  jäädään odottelemaan terveyttä tai optimaalista kehonpainoa(tai tervettä selkää), niin odotellessa kuolema kerkeää tulla ennen terveyttä.  Jos me aletaan valita ja tehdä terveyden eteen itse hommia, niin se terveys voi keretä tulla ennen kuolemaa. 



Ja jos sinulla on selkävaivoja, niin OTA YHTEYS FYSIOTERAPEUTTIIN (Ajan voi  itse varata. Siihen ei tarvitse lähetettä.)  ja hoida asia ammattilaisen ohjeilla, aktiivisella harjoittelulla kuntoon. Sinun terveys on sinun käsissäsi. Oma valinta. 


Kuvat tekstissä ovat taas villikissojen lautasilta ja vartaloista: lähtötilanteesta ja NYT: kun on tehty töitä 14 viikkoa.

2 kommenttia:

  1. Mahtavia tuloksia ja niin täyttä asiaa teksti !!!

    VastaaPoista
  2. :) Raija!!!! Kiitos kommentista!!!!

    Tulokset on kyllä mahtavia ja naiset tehneet niin hienoa työtä. Parasta on se, kun alun kasvis-shokin jälkee kasvikset on jo hetken päästä EHDOTTOMUUS JA ITSESTÄÄNSELVYYS. RUTIINIA JA ARKEA.


    Oivallukset, joissa itsensä vedättäminen loppuu ja oma vastuu löytyy, ovat myös ryhmän mahtavaa antia.

    Kun huomaa, että minun oma energinkulutus riippuu minun omasta aktiivisuudesta, omasta lihasmassasta, valitsemastani annoskoosta, päivän ateriamäärästä, arjen liikuntamäärästä, aterian valmistusaineista ja jokaisesta valinnastani keittiössä.

    Sitkeys ja pitkäjänteisyys on projektissa mahtavaa. Se, että huikean vauhdin ja onnistumisen jälkeen voidaan tarpoa tervassa, eikä mikään onnistu. Paino junnaa ja valinnat menevät myyttyyn.


    Ei osata kieltäytyä hutusta, eikä tee edes mieli kieltäytyä. Ei haluta uskoa, että pikkujutut vaikuttavat.

    Flunssa vaivaa ja anoppi tuo pullaa kyllään tullessaan. Pullaa, josta ei kehtaa eikä halua kieltäytyä. Tarvotaan pohjalla. Ollaan varmoja, että tää ei vaan mulla toimi. Mun aineenvaihdunta on erilainen ja muilla on helpompaa.


    Mutta SILTI ILMAN MUUTA TARVOTAAN ETEENPÄIN, KYSELLÄÄN VINKKEJÄ JA KERROTAAN RYHMÄLÄISILLE KOMPUROINNEISTA. EIKÄ MEINATA luovuttaa tai heittää hanskoja tiskiin. Kokeillaan ja räpistellään niin kauan, että ollaan kohta taas jo aallon harjalla ja onnistutaan kaikessa.

    Päästään eteenpäin ja ollaan taas vahvistettu ja opittu vaikka mitä itsestä. Mennään isoilla harppauksilla eteenpäin. Tuntuu, että on taas ihan eri askelma menossa ja uudet vinkit tehosteineen ja humpsautuksineen ovat niin uutta, että koko persoona ja projekti tuntuu muuttuneen.

    Sitkeä tekeminen ja varmuus siitä, että vakain askelin mennään eteenpäin.

    Mahtavaa touhua tuo porukassa pudottaminen. Mahtavia tuloksia. Mahtavia naisia!!!

    VastaaPoista