Olen miettinyt pitkään motivointikeinoja. Fitness-harrastajien intohimo on joidenkin nettikirjoitusten mukaan suurta sankaruutta lihaskivun ja diettauksen maailmoissa. Osa kuvailee harrastamistaan niin kovana suorituksena, että siinä jää heittämällä kakkoseksi talvisodan taistelut tai vaikka lapsiaan virtaavasta joesta pelastavan isän rimpuilut.
Haasteita syntyy, kun motivoida täytyy itsensä. Aikuinen, jolla on toiveena pudottaa 3-13 kiloa painostaan, jotta olo olisi terve ja hyvä. Peilikuva mieluinen. Tokihan silloinkin motiivina on se uusi ja solakampi peilikuva ja se "sankaruus" omassa elämässä, kun onnistuu tavoitteissaan.
Mutta jos päivään sisältyy lastenhoitoa, kuskaamista, päivätyö, ruokaostoksia, siivoamista, ehkä huolehtimista isovanhemmista. Ehkä jokin krooninen sairaus. Ehkä puolison sairaus. Ehkä huolta lapsen pärjäämisestä. Ehkä jatkuva kilpailuasema työssä. Tai lomautusten uhka. Ehkä vaikea tilanne vapaaehtoistyön hallituksessa, johon kuuluu. Työkavereiden kanssa erimielisyys tai työkavereiden puute. Ystävyyssuhteen kariutuminen tai ystävyyssuhteiden puuttuminen. Monesti myös iloiset ja hyvät asiat estävät keskittymistä painonpudotukseen. Syntymäpäivät, illanistujaiset, juhlat, reissut.
Meillä ihmisillä on niin monenlaista elämää, että jos painonpudotus tai kehon muokkaus ei mahdu tärkeysjärjestyksessä ykköspallille elämässä, niin motivoituminen hyviin ateriointeihin on vaikea tehtävä. Mutta se me tässä operaation aikana löydetään!!!!!
Tämän hetken iso muoti-ilmiö on fitness-harrastus ja personal trainer kurssit. Ehkä tämän vuoksi myös henkilökohtaisen sparrauksen hakeminen on isoa. Reality-ohjelmat painonpudottajista antavat intoa ja toivoa. Samalla osaksi myös hieman harhaluuloa siitä, että joku ulkopuolinen voisi käskyillään, ruokavalio määräyksillään ja ohjeillaan saada toisen ihmisen kehon muuttumaan.
Jos Bull Mentula tai Jutta Gustafsberg seisoo vieressä salilla ja kannustaa. Tottakai se auttaa. Uskon, että suorituksista tulee varmasti tehokkaampia, kuin yksin luumuillessa. Samoin käy jääkaapilla. Jos Jutta tai Bull on vieressä ja tuijottaa, käytätkö ruoka-aineet vaa'an kautta ja valitsetko oikeita ruoka-aineita, niin kyllä. On vähän pakkokin pysyä ruodussa.
Se olisi ihanne tilanne, että joku seuraisi, vaatisi, käskisi ja vahtisi. Tulosta varmasti tulisi. Joksikin aikaa. Ja tulos myös pysyisi, jos Juttakin pysyisi vierellä. Mutta mitä ilmeisimmin Godzilla on se, joka tuosta pysymisestä saa nauttia.
Kyllä välillä näin aikuisenakin tuntuu, että olisi edes joskus hienoa taantua taaperon tasolle. Voisi vain ottaa uninallen syliin, tutin suuhun ja köllötellä päikkäreillä. Asiat hoituisivat silti. Päiväunien aikana olisi ruoka valmistunut äidin tai isän toimesta ja koti siistinä. Sparraustoive on myös hieman samaa, kuin olla teini...Jolle joku kokoajana ohjeistaisi: "Petaa sänky, vie vaatteet pyykkikoriin, tule aamupalalle, muistitko läksyt, nyt pitäis jo mennä, syömään, ei liian kauan koneella...."
Mutta vauvan ja teinin sijasta ollaankin aikuisia. Siinä on omat etunsa. Vastuu on innostava, rohkaiseva ja ylpeäkin kantaa. Vastuu on vahvuutta. Mutta se velvoittaa. Ei riitä treeniohjelma lapulla. Se täytyy TEHDÄ. Ei riitä nettivalmennuksena ostetut ruokavalio-ohjeet tietokoneen näytöllä, jos ne eivät siirry jääkaappiin ja päivittäiseen käyttöön. Vastuu tästä on itsellä. Sillä parhaalla personal trainerilla ikinä. ITSELLÄ!
Sehän se niin hankalaa onkin! Täytyy olla itse vastuullinen ja aktiivinen. Tehdä asiat, ei vain lukea tai haaveilla. Mutta vaikka se on hankalaa, niin se voi olla myös tosi helppoa. Sitä me nyt lähdetään miettimään. Miten saadaan tämäkin asia helpoksi.
Jos taas treenaat kausittain, ei tulos välttämättä ole sitä, mitä odotat. Oma tunne jatkuvasta treenistä on pään sisässä, mutta toteutus liikkuu eri tasolla. Käyt ehkä kuukauden tai kahden ajan treenaamassa aktiivisesti 3 krt. viikossa...Mutta sitten tulee yhtä pitkä tauko. Saattaa olla, että käyt treenaamassa, mutta treenikerrat viikolla eivät yllä kolmeen tai enempään. Vaan pysyttelevät 1-2 viikkokerran määrissä. Silloin kehitystä ei tapahdu.
Tähän auttaa treenipäiväkirja. Sen ei tarvitse olla monimutkainen. Se voi olla seinäkalenteriin merkitty musta piste. Niiden päivien kohdalle, kun olet käynyt treenaamassa. Tai se voi olla kokonainen kirja, johon olet kirjannut treenin alkamisajan, keston, tehot, toistot, sarjat, kilot, tuntemukset ym. Todella yksityiskohtainen tai vain pieni merkintä, Mutta SÄÄNNÖLLISEEN TREENAAMISEEN motivoiva keino on TREENIPÄIVÄKIRJA. Se on myös hyvä dokumentti silloin, jos tuntuu, että jokin mättää. Voi tarkastaa, onko tullut treenattua tarpeeksi, vai onko treeni ollut sittenkin liian vähäistä ja tunne riittävästä on vain omassa mielikuvituksessa.Treenikerrat ovat tärkeitä, mutta vain, jos tehot ovat riittävät. Treeneihin voi lähteä puolihuolimattomasti haukottelemaan ja seisoskelemaan. Tai treeniin voi keskittyä niin, että koko keho antaa parastaan.
Treenipäiväkirjan lisäksi treeniaktiivisuudessa auttaa oma laji. Juuri itselle sopiva. Suosittelen aina kaikille ainakin kokeiltavaksi kahvakuulaa. Kuulan etuna on kokonaisvaltainen ja toiminnallinen treeni. Kuulaa ei voi edes nostaa maasta, jos ei aktivoi koko kroppaa. Kädellä voi yrittää, mutta kyllä siihen tarvitaan keskivartalo ja jalat mukaan, jos aiotaan pysyä pystyssä, saati liikuttaa kuulaa vielä johonkin suuntaan. Kuula kehittää nopeasti, koska sitä heiluttaessa ja nostaessa ei pysty stabiloimaan kroppaansa, muulla kuin lihastyöllä!!!! Ei saada tukea mistään laitteesta, jotta voisi keskitetysti pumpata yhtä osaa kehosta....Kuulalla treenatessa on aina monta niveltä yhtä aikaa liikkeessä. Eli myös monta lihasryhmää yhtäaikaa liikkeessä. Valtava energiankulutus. Treenatessa ja vielä treenin jälkeenkin!!! Kuulan erinomaisuudesta voisi tilittää vaikka miten pitkään.
Sopiva ohjelma, ryhmä tai valmentaja. Tai kaikki nämä yhdessä. Loistava motivointikeino treeniin lähtemiseen. Saati treenissä onnistumiseen ja itsensä ylittämiseen.
Isoin juttu rasvakudoksen vähentämisessä on kuitenkin se ruokailu. Ne tavat ja tyyli, millä keittiössä mällätään. Liikunta on hyvää plussaa. Se innostaa. Se saa pään tuulettumaan. Se aktivoi aineenvaihduntaa. Se tehostaa energiankulutusta ja parantaa terveyttä monelta kantilta.
Liikunta ei ole koskaan niin laadukasta tai riittävää, että ruokailun merkitystä voisi väheksyä. Ruokailu on TÄRKEIN ASIA rasvakudoksen vähentämisen kannalta.
Mutta jos oma paino on n. 3-5 kilon päässä omasta ihannepainosta, niin miten siihen viitsii motivoitua. Kun ei se ole sen isompi. Eikä sankaruus tunnu löytyvän painosta tai kehosta vaan ihan muista asioista elämässä. Tuo pieni painon pudotus olisi kiva, muttei jaksa motivoida silloin, kun sitä selkärankaa tarvittaisiin todella.
Ehkä paras motivointi on vain tarttua toimeen. Tehdä ne tarvittavat toimet, joiden avulla paino lähtee laskuun ja se rasvakudos poistuu. Siihen on todellisuudessa vain pari keinoa. On olemassa erilaisia dieettimuotoja ja tyylejä, mutta kaikissa näissä on edelleen se sama pohja: Kun kulutus on suurempaa, kuin se energiamäärä, mitä koneeseen syötetään, pienenee rasvakudos.
Moni ohjeistus varoittelee parista asiasta painonpudotuksessa:
- "Kukaan ei voi tehdä muutosta kerralla." Et voi muuttaa koko ruokavaliotasi yhdellä hetkellä. Et voi muuttaa elintapojasi kerralla, kun olet elänyt pitkään omalla tavallasi. Aloita pienin askelin. Tee yksi pieni muutos silloin tällöin. Opettele. Tämä ei ole totta. Jos olisi, niin diabetes- ja keliakiapotilailla olisi diagnoosin jälkeen aika lohduton kohtalo. IHMINEN PYSTYY KYLLÄ MUUTOKSEEN KERTARYSÄYKSELLÄ!! Jos se tuntuu sinulle oikealta ratkaisulta, niin antaa mennä vaan!!!!!! Onnistuu!!!!!! Toki askel kerrallaankin voi edetä, hitaasti pieniä asioita muuttamalla. Mutta kerralla elintapojen muuttaminen ei ole mikään MAHDOTON TEHTÄVÄ.
- Säästöliekki. "Minun on nyt pidettävä tankkauspäivä..tai pari, ku muuten mun elimistö menee säästöliekille." " Mä laihtuisin muuten, mutta mun elimistö on säästöliekillä."
Illanistujaisissa nautitaan jokunen alkoholiannos ja illanistujaisia sattuu joka viikonlopulle. Monelle siiderit ja oluet maistuvat viikottain saunajuomana. Jos haluaa rasvakudosta alas, niin ei toimi.Alkoholi on vaihdettava veteen. Tuo mukanaan terveyttä monella muullakin mittarilla katsottuna.
Jos tuo maaginen säästöliekki olisi todellinen, niin kolmansien maiden nälänhätä ei olisi totta. Siellä oltaisiin yhtä potria, kuin eurooppalaiset ja amerikkalaiset kanssaeläjät. Ilman muuta heidän elimistönsä olisi mennyt säästöliekille niillä ruokailumahdollisuuksilla. Myöskään viheliäinen sairaus anoreksia ei olisi olemassa, jos tämä säästöliekki "vaivaisi" ihmiselimistöä. Toki elimistö sopeutuu. Kun se saa vähemmän energiaa ja paino kevenee, niin se myös käyttää vähemmän energiaa. Energiankulutus pienenee/hidastuu hieman. Sama toisinpäin. Jos ihminen on rankasti ylipainoinen ja syö tauotta ja paljon, niin hänellä mitä ilmeisimmin on epätoivon vimmalla käyvä koneisto, joka isolla aineenvaihdunnalla yrittää kuluttaa sitä energiaa, mitä koneeseen syötetään.
Säästöliekki-myytti kannattaa pistää taka-alalle ja keskittyä faktaan: Rasvakudos vähenee, jos energiaa ei työnnetä elimistöön yli kulutuksen.
Keinot, joiden avulla rasvakudosta voi poistaa onnistuneesti, löytyvät tämän blogin yläpalkeista. Siellä on kerrottu ateriarytmistä ja lautaselle kasattavan ruoan määrästä. Sieltä löytyy myös hyviä reseptejä eri aterioille.
Joten tartu toimeen!!! Jos et halua toteuttaa tämän blogin ruokavaliota, niin voit käyttää monia muita netistä löytyviä ruokavalioita tai ihan omaasi.
Mutta ei se vaan tunnu riittävän. Nämä ohjeet tai muut ohjeet. Aamu sujuu hyvin. Päivä töissäkin menee ihan ateriarytmin mukaan. Mutta illalla tulee napsittua palanen sitä ja toinen tuota. Ihan ylimääräistä ja väärääkin vielä. Siihen ei löydy kuria eikä tahdonvoimaa. Homma karkaa käsistä, joten heitetään hanskat tiskiin.
Tähän minä sitä motivaatiota olen mietiskellyt. Miten tallainen tavallinen aikuinen, jolla ei riitä intoa fitness-palvontaan tai treenisankaruus-ajatteluun, voisi onnistua välttämään sudenkuopat. Jos treeni on ilo ja nautinto, mutta jonka aiheuttama lihaskipu ei tuo mieleen sankaruutta, vaan on ihan normaali seuraus. Miten se viiden kilon pudottaja voisi pysyä päätöksessään hankalana iltana, kun eilistä suklaakakkua lapsen synttäreiltä on jääkaapissa. Tai kun se aurajuustopasta tuoksuu nenään vieläkin, vaikka jo täysi annos on tempastu. Kun se -5 kiloa ei tunnukaan merkittävältä sillä hetkellä, kun irtokarkkipussi rapsahtaa auki.
Tästä on jo puhuttu: Mieli on ailahtelevainen!! Se muutaa mieltään tämän tästä. Tänään se päättää aloittaa laihdutuskuurin ja heti huomenna päättää, että kyllä nyt on aihetta juhlistaa hyvää työprojektin onnistumista mutakakkupalalla. Olen oikein ansainnut sen!
No miten tuommosen mielen kanssa voi muka sitten pärjätä!!!!!!?!?
Se päätös ja lupaus itselle rennosti, mutta selkärankaisesti. Sitten vaan toimeen tarttuminen. Olkoon miten tuuliviiri tuo mieli tahansa, niin toimen tarttuminen on ratkaisu.
Tässä pari hyvää konstia, millä homma toimii varmasti!!!!!!!!!
Päätä JUSTIIN NYT, että
- MINÄ ALAN JUODA TEETÄ!!!!
Ota AINA ensin kupponen teetä ja nauti. Hengittele rauhassa kupponen tai kaksi lämmintä ihanaa teetä. Se nesteyttää kroppaa. Se lämmittää kroppaa. Se lisää myös aineenvaihduntaa. Se antaa aikaa miettiä ja kuulostaa kroppaa.
Ruokavalinnoissa on kyse usein "huonoista tottumuksista". Himo suklaaseen, kun on vähän kiireinen ja huono fiilis. Tai iloinen ja hyvä fiilis. Ihminen rauhoittelee itseään lohturuualla. Ihminen myös usein hinkuu jotain aterian päälle. Ja vastaa tähän hinkuun. Turhaan. Se on pään ja sielun hinkua rauhoittumiseen. Sen voi täyttää rauhallisella teehetkellä.
- OSTA TAI LAINAA aiheeseen liittyviä lehtiä ja kirjoja!!!!!!
Jos kotona on body-, fitness-, hyvinvointilehtiä, painonpudotusjuttuja ja kirjoja, niin niiden lukeminen nostaa ehdottomasti intoa ja taitoa. Ehkei ne sankaruustarinat kaikki ole aina täysin itseen kolahtavia, mutta ihan varmasti niistä löytyy jokaiselle jotakin!! Tarina pojasta, joka aivoveritulpan jälkeen on treenannut itsensä toimintakykyiseksi. Resepti ihanasta broilerisalaatista. Kotirouvan muutosprojekti. Jos koti on pullollaan pikaruokaketjujen mainoslehtisiä, leivontakirjoja ja ruokamainoksia, niin ihan varmasti niillä saa itsensä houkuteltua intoutumaan ties minkälaiseen välipala- ja ateriailotteluun. Samalla tavalla se toimii toisinpäin. Television painonpudotusohjelmat saavat suuntautumaan siinä, missä illalliskilpailuohjelmat ja leivonta- & ravintolaohjelmatkin.
Blogin yläreunasta löytyvän RUOKAVALIO-ohjeistuksen lisäksi haluaisin korostaa ANNOSKOKOJEN merkitystä!!!! Katso tuota kuvan kämmentä ja sen sisältämää linssien määrää:
Annoskoko on yllättävän hankala juttu. Moni katsoo syövänsä sopivia annoskokoja, vaikka tosiasiassa syö kolminkertaisen annoksen tarpeeseensa nähden.
Aikuisen ihmisen aineenvaihdunta ei ole mikään hirveän isosti kuluttava koneisto. Se mokoma pärjää raivostuttavan pienillä annoksilla!!!!! Sinne olis niin kiva syöttää pari-kolme kauhallista makaroonia ja 8 riistapullaa....Jälkkäriks kupponen tai pari mustikkarahkaa. Ehkä vielä kahvit ja domino-keksi.
Mutta tässä se isoin kompastuskivi usealle tulee. Tuosta em. listasta täytyy pienentää 1, 5 kauhallista makaroonia ja puolet riistapullista. Jälkkäri syödään vasta kolmen tunnin kuluttua ja silloinkin vajaa kahvikupillinen rahkaa. Se on oma ateriansa! Kahvia voi juoda päivässä kupposen-pari, mutta domino-keksi ei kuulu arkiruokailuun. Säästellään se sitten juhlapäivään. Onneksi on olemassa paljon ruoka-aineita, joita ei tarvitse säännöstellä aikuisenkaan!!!! Vihersalaatit ja useimmat juurekset ja kasvikset. Kasviksissa on paljon, paljon valinnanvaraa ja niiden sisältämätä vitamiinit ovat terveyttä parhaimmillaan. Massu tuntuu täydeltä, mutta liiallinen energiansaanti on hillitty. Vitamiineja on kuitenkin saatu paljon.
Näillä siis etteenpäin:
- Blogin yläreunan palkeista ruokavalio ja ateriarytmi hanskaan
- Hyviä reseptejä käyttöön
- Teen juonti päivittäiseksi nautinnoksi useita kertoja päivässä
- Motivoivia lehtiä, kirjoja, videoita näkysälle ja käsille aina, kun on aikaa
- Annoskoot hanskaan NYT!!!!!!!
Tässä se on. Operaatio ohuemmat siivut!!!!!!!! Jos et halua käyttää VHH-ruokavaliota, niin KAIKKI on sallittua näillä periaatteilla. Syöt just sitä mitä haluat, mutta pidät ateriarytmin ja annoskoot hanskassa!!!!!!!
Jos haluat syödä aurajuustopastaa, niin ota pastaa kourallinen ja kastiketta toinen kourallinen (n. 1dl.-vajaa kahvikupillinen/EI MUKILLINEN) ..ei siis kukkurapäistä kourallista, vaan sen verran, mitä kämmenessä pysyisi.)
kurkkaa vielä yllä olevasta kuvasta linssien määrä! Sen verran on kourallinen. Reilun kourallisen pizzaa voit napostaa hyvällä omallatunnolla. Mutta se on sitten se koko aterian "pääruokaosuus". Muuten sitten salaattia lisäkkeeksi. Salaattia ja kaikenlaisia kasviksia kylkeen vaikka lautasellinen!!! Jos haluat syödä kindermunia, ni ateriaks kourallinen...yksi mahtuu kouraan. Kuusi ateriaa kuuluu vuorokauteen. Senhän voi täyttää vaikka kuudella kindermunalla....Eri asia on sitten, miten sillä jaksaa tai mitä sanoo verensokeri ja sisäelimet, lihakset...
- Mutta näin helppoa on ruokavalion rakentaminen. Näin helppoa on rasvakudoksen vähentäminen. Eiköhän aleta!!!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti