Meidänkin ryhmän naiset syövät joka päivä suklaakakkua tai konvehteja. Ranskalaisia, vähän pizzaa ja hampurilaisia, pataruokia, paistoksia, pihvejä ja kyljyksiä...Rankkaa. -No ei se ole.
Mutta MITEN SE PUDOTUS ON NII HIDASTA!!!!?!?! Eikö nyt jo viikossa näy tulokset? Millon mä oon sitten tiukassa tikissä, häh? Joko huomenna?
Olisi niin mukava, kun se viikon ylläpidetty uusi tapa veisi -10kg. rasvakudoksesta pois.
Ei se vie. Se vie ehkä -100g tai jopa -500g. Enemmänkin. Riippuen lähtötilanteesta ja remontin tasosta, se voi viedä vaikka -3 kg. Mutta sitä tahtia laihdutus ei järkevissä mittakaavoissa etene. Rasvakudoksen järkevä pudottaminen on melko pitkä projekti. Ei hätähousujen hommaa.
Liian lyhyessä ajassa ja nopeassa vauhdissa ei uudet tavatkaan juurru vielä rutiiniksi. Tapojen rutinoituminen ajan kanssa on ihanaa uuden oppimista ja huumaavaa rakastumisen tunnetta siihen uuteen ja jännään. Lopulta rakastumisesta tulee rakastamista. Aletaan ymmärtää, että tulee niitä tylsempiäkin päiviä ja vastoinkäymisiä, mutta silti tuo hyvä ruokarytmi on aina vaan kultainen ja hyvää tekevä. Luotettava ja voimaannuttava. Suorastaan turva. Sitä oppii todella arvostamaan, mitä enemmän tuntee.
No mikä siinä sitten on ihanaa, jos se kerran on niin pitkä reitti? Se on vähän sama, kuin kaikessa OIKEIN IHANASSA. Täytyy hieman nähdä vaivaa ja kestää se, että asia ei tapahdu kiireellä hötkyämällä. Työstämiseen, opetteluun, tutustumiseen, ajattelemiseen ja tekemiseen menee aikaa.
Kun sen ajan käyttää nautiskellen ja uteliaana itseään opetellen, uusista ajatusmalleista nauttien, alkaa tulla tulosta. Ensin se -300g..sitten -300..sitten taas -300...jne...kohta on kilo. No sitten on jo -2 kg...muutama viikko lisää, niin on jo -5kg. Pudotus on melko hidasta, mutta palkitsevaa.
Ryhmän upeat naiset ovat käännelleet reilun viikon ajan mahtavia aterioita lautasillaan ja upeita ajatuksia mielissään.
Upeimpia ovat ne hetket, kun jokin vaivalloiseksi ja hankalaksi koettu onkin osattu ajatella ihanaksi!!!!! Ja se on vielä jaettu toisille. Ei ole jääty junnaamaan ajatukseen, missä jokin on mahdotonta, vaikeaa, tylsää, raskasta ja liian haastavaa. On lähdetty ratkaisemaan asiaa. Pohdittu, että olisiko kenties ITSESSÄ ratkaisu. Ei niin, että valitetaan asian olevan jotain tiettyä, vaan mietitään, voinko MINÄ kenties vaan ajatella asian ihan toista kautta!
Esim. Eräs ryhmän upeista Raakaherkuista kertoi, että ruuan valmistaminen eväsrasioihin pitkän työpäviän jälkeen seuraavaa pitkää työpäivää varten vei aikaa illalla niin paljon, ettei "vapaa-aikaa" tuntunut löytyvän enää oikein ollenkaan.
Liikkua kerkesi jonkin verran ja töitä tehdä, mutta yhtään hengähdyksen paikkaa ei vuorokauteen yöunen lisäksi tuntunut jäävän. Onhan tuo nyt tosi raskasta! -Eli syy tarttua valmisruokiin ja lopettaa hyvä ruokavalio? Helpostikin joku olisi valmis heittämään hanskat hankeen ja manaamaan koko ruokavalion LIIAN RASKAAKSI JA VAIKEAKSI! "Mä lopetan!"
Mutta mitä tekee todellinen nainen. Raakaherkkujen raakaherkku. -Oikeastaan se helläherkku. Hän ajattelee toisin. Nyt kuulemma ruuan valmistus on sitä VAPAA-AIKAA JA RENTOUTUMISEN HETKI! (Elämässä voi valita ikuisen marmatuksen ja tyytymättömyyden. Tai sitten voi valita tyytyväisyyden.)
Temppu ja miten se tehdään. Ohje suoraan juuri tältä ryhmän naiselta, joka sen on tehnyt:
Keittiöön rauhoittava tunnelmavalaistus, hyvä musiikki soimaan ja mieluinen kirja vielä seuraksi. Sitten vaan pannulle ja uuniin ruokaa kypsymään. Ruuat valmistuvat... ja rasioihin evästä lastaamaan. Sen kaiken rauhan ja mukavan oleskelun lomassa!
Muita upeiden naisten huomioita ryhmässä: Ruokavalion myötä uni on syvää ja iho hehkuu. Elimistö tuntuu pursuavan virtaa ja ajatukset kulkevat raikkaina ja selkeinä. Jo nyt turvotusta on poissa (Ensimmäisellä viikolla yli 30 naista pudotti keskimäärin 1,2 kg. painostaan) ja vaatteet tuntuvat sujahtavammilta päällä. Ei hermostunutta kaapilla ramppaamista, kun tietää milloin ja mitä syö. Ei nälkää, vaan tankkaamista herkuilla. Ei väsyttäviä ja hermostuttavia verensokerin laskuja ja insuliinisuihkuja. Tasapainoinen, tyytyväinen ja jopa ylpeä olo. Niin paljon ihania asioita, että väkisin nostaa suupieltä korviin.
Ja kieltämättä on polleaa seurata naisten ateriakuvia. Vielä kun niissä on kommentteja, että "Oli hieman kiire"....ja silti silmille pomppaa topchef-michelintähtiruokakuvia!
Eli makoisan, ravitsevan, virkistävän ja rasva-aineenvaihduntaa buustaavan ruuan tekemisen ei tarvitse ei olla vaivalloista, hidasta tai vaikeaa. Vaan ilo ja riemu. Helppoa ja nopeaa.
Ai niin! JA HALPAA!
Lanttu on alle euron kilo, punajuuri ja porkkana ei myöskään hinnalla pröystäile. Kasviksista ja hedelmistä kun koostaa herkkuja ja laittaa hieman munia, kalaa ja lihaa joukkoon, niin annoksen hinta ei juuri pyörrytä, mutta maku hurmaa!
Jos ryhmä ei tällä kertaa innostanut sinua mukaan, mutta kehon koostumus kaipaa muutosta, niin jokaiselle kotipudottajalle tulee nyt helppo vinkki: Lisää joka aterialle(6 ateriaa päivässä) n. 500g. vihervoimaa, hedelmähehkua ja porkkanapuhtia, niin olet jo pitkällä!!!
Raakaherkku-tyttöjen ateriakuvilla herkutellaan tässäkin tekstissä.
(Ja vielä vinkki jokaiselle kookosöljyn ystävälle, joka haluaa olla RAAKAHERKKU: Voitele itsesi kookosöljyllä ja pue sitten sydänvillasukat jalkaan. Tarjoile kuumana.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti